Esillä olleen työttömyysturvan porrastusmallin leikkausvaikutukset ansiosidonnaisen enimmäiskestoon osuisivat pahiten nuoriin ja työuransa alussa oleviin työntekijöihin

Viime syksynä päätetyn ns. eläkeputken eli työttömyysturvan lisäpäivien poiston jälkeen työttömyysturvaan ollaan jälleen pohtimassa muutoksia. Osana maan hallituksen työllisyystoimia kolmikantainen työryhmä on selvittänyt ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista sekä työssäoloehdon uudistamista. Työryhmä asetettiin syksyn 2020 budjettiriihen jälkeen ja sen loppuraportti julkaistiin 18.3.2021.

Työryhmässä päästiin sopuun niin sanotusta tuloperusteisesta työssäoloehdosta. Nykyisin työssäoloehdossa tarkastellaan tunteja viikkotasolla: vähintään 18 tunnin viikkotyöskentelyllä kertyy yksi viikko työssäoloehtoa. Työryhmän esityksessä 844 euron kuukausitulot kerryttäisivät yhden kuukauden työssäoloehtoa.

Työryhmässä käsitellyllä ansiosidonnaisen porrastamisella voidaan tarkoittaa montaa eri asiaa. Aikaisemmin on nähty avauksia, joissa työttömyysturva olisi aluksi nykyistä suurempi ja vastaavasti laskisi työttömyyden jatkuessa. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on ehdottanut porrastukseksi mallia, jonka taso olisi aluksi sama kuin nyt, mutta laskisi 10 prosentilla kolmen ja kuuden kuukauden kohdalla. EK:n malli olisi merkittävä leikkaus ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.

Nyt työryhmän käsittelyssä ollut porrastus liittyy ansiosidonnaisen enimmäisaikaan eli päivärahakauden kestoon. Työryhmässä käsiteltiin neljää erilaista vaihtoehtoa porrastamiselle. Ryhmän yksityiskohtaisimmassa tarkastelussa oli malli, jossa viiden kuukauden työssäoloehto oikeuttaisi 100 päivään ansiosidonnaista. Vastaavasti 10 kuukautta oikeuttaisi tällöin 200 päivään, 15 kuukautta 300 päivään ja 20 kuukautta 400 päivään. Helsingin Sanomien tietojen mukaan sosiaali- ja terveysministeriön sekä valtionvarainministeriön virkamiehet kannattivat nimenomaan kyseistä vaihtoehtoa.

Raportissa mainitun VATT:n vuoden 2017 tutkimuksen mukaan pidempi päivärahajakso pidentää työttömyyttä, mutta vastaavasti johtaa parempiin työsuhteisiin. Pidempi ansioturva mahdollistaa omaa osaamista vastaavan työn löytämisen, millä on kansantaloudelle positiiviset vaikutukset. Nopea paluu alempipalkkaiseen työhön saattaa sitä vastoin olla kansantaloudelle loppupeleissä haitallista.

Nykyään 26 viikon eli noin kuuden kuukauden työssäoloehdon täyttyessä on oikeutettu 400 päivän ansiosidonnaiseen, mikäli työhistoriaa on vähintään kolme vuotta. Virkamiesten ehdottama malli olisi siis merkittävä leikkaus työttömyysturvaan. Vaikka työryhmässä ei päästy sopuun ansiosidonnaisen heikentämisestä, on virkamiesten ehdotuksen vaikutuksia syytä tarkastella, sillä asia saattaa olla pöydällä hallituksen puoliväliriihessä ensi viikolla.

Porrastusmallin suurimpia kärsijöitä olisivat työuransa alussa olevat nuoret sekä määräaikaisissa työsuhteissa olevat henkilöt. Moneen nuoreen osuu jo tälläkin hetkellä sadan päivän leikkuri työttömyysturvassa, mikäli työhistoriaa on alle kolme vuotta. Alla on havainnollistettu kolmen esimerkin avulla porrastusmallin vaikutuksia työttömyysturvan kestoon:

 

 

 

Nuorilta on leikattu viime vuosina kovalla kädellä. Sipilän hallituksen koulutusleikkauksien myötä esimerkiksi ammatillisen koulutuksen menovähennykset olivat vuosina 2016–2019 247 miljoonaa euroa. Yhteensä koulutuksesta leikattiin yli 690 miljoonaa euroa. Myös koronapandemian vaikutukset ovat kohdistuneet rankasti nuoriin. Viime vuoden nuorisobarometrin mukaan nuorten tyytyväisyys elämäänsä on mittaushistorian alhaisin. Pääkaupunkiseudulla nuorten työttömyys oli vuoden 2020 syyskuussa kasvanut 106 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

Sipilän hallituksen toteuttamat leikkaukset työttömyysturvaan säästivät julkisia menoja 115 miljoonaa euroa. Virkamiesten esittämän mallin säästövaikutus olisi työryhmän raportin mukaan 110 miljoona euroa. Porrastuksella ja työllisyyskeinoilla ei tulisi pyrkiä peittelemään sosiaaliturvan leikkauksia. Etenkin leikkausten vaikutuksia nuoriin tulisi arvioida huolellisesti.

Leikkausten sijaan on myös vaihtoehtoisia toimia työllisyyden lisäämiseksi. Viime vuonna julkaistussa Teollisuuden palkansaajien raportissa esitellään yhdeksän aktiivisen työvoimapolitiikan suositusta Suomelle, jotka on havaittu hyväksi maailmalla ja tutkimuksien perusteella. Ensimmäinen näistä kuuluu seuraavasti: ”Nuorten työllisyyttä edistetään palveluilla ja ohjauksella, ei sanktioilla”.

 

 


Unkuri Pauli

Pauli Unkuri

Teollisuuden Palkansaajien korkeakouluharjoittelija, Valtiotieteiden kandidaatti Pauli Unkuri

@pauliunkuri

Facebook kommentointi