Teollisuuden palkansaajat ja kansainvälinen tutkimusryhmä tekivät yhdessä kyselyn henkilöstön edustajille hallintoedustusjärjestelmän toimivuudesta. Kysely oli osa tutkijoiden laajempaa yhteistä tutkimushanketta, jossa pyritään arvioimaan henkilöstön edustuksen vaikutuksia yritysten toimintaan muun muassa henkilö- ja yritystason rekisteriaineistoja hyödyntäen. Tässä blogissa professori Jarkko Harju (Tampereen yliopisto ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT) esittelee ryhmän rekisteriaineistoja koskevia tutkimustuloksia.

Työntekijöiden edustus yritystason päätöksenteossa

 

Useiden EU- ja ETA-maiden lainsäädännöt takaavat työntekijöille jonkintasoisen edustusoikeuden yritysten päätöksenteossa. Tutkimusta näiden järjestelyjen vaikutuksista on kuitenkin melko vähän. Tässä blogissa esittelen viimeaikaista taloustieteellistä tutkimusta vaikutuksista, joita tämäntyyppisellä työntekijöiden edustuksella voi olla yritysten toimintaan. Erityisesti käsittelen tutkimuksemme tuloksia suomalaisen lainsäädännön muutoksien vaikutuksista. Näillä lakimuutoksilla on ollut tarkoitus taata ja vahvistaa työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia yritysten päätöksenteossa. Tutkimuksemme perusteella työntekijöiden osallistumisella on hyvin pienet vaikutukset yritysten käyttäytymiseen, mutta ne ovat pääasiassa positiivisia muun muassa yritysten selviytymiseen ja tuottavuuteen. Tuloksia voi selittää esimerkiksi se, että tiedon jakaminen ja yhteistyö parantavat työntekijöiden asemaa vahingoittamatta yrityksen suorituskykyä.

 

Työntekijöiden osallistumisella on hyvin pienet vaikutukset yritysten käyttäytymiseen, mutta ne ovat pääasiassa positiivisia muun muassa yritysten selviytymiseen ja tuottavuuteen. Tuloksia voi selittää esimerkiksi se, että tiedon jakaminen ja yhteistyö parantavat työntekijöiden asemaa vahingoittamatta yrityksen suorituskykyä.

 

Taustaa
 

Tällä hetkellä sekä yhteistoimintalakia että hallintoedustuslakia uudistetaan Suomessa ja tarkoituksena on, että hallintoedustuslaki liitetään osaksi yhteistoimintalakia. Näistä laeista etenkin hallintoedustuslailla mahdollistetaan työntekijöiden osallistuminen yritystason päätöksentekoon. Hallituksen esitys yhteistoimintalain uudistamisesta esitellään näillä näkymin eduskunnalle syys-lokakuussa 2021. Toiveissa on, että uusi yhteistoimintalaki tulee voimaan ensi vuoden alusta.

 

Taloustieteen teoriat eivät tarjoa yksiselitteisiä johtopäätöksiä työntekijöiden edustuksen vaikutuksista. Työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämisellä voi olla työntekijöiden tyytyväisyyttä parantava vaikutus, mikä voi osaltaan parantaa työoloja. Näiden mahdollisuuksien kautta työntekijät voivat vaikuttaa enemmän työnsä sisältöön ja se voi vähentää työntekijöiden vaihtuvuutta. Samalla se voi nostaa myös työntekijöiden palkkoja vahvistamalla työntekijöiden neuvotteluvoimaa (Freeman ja Lazear 1995). Toisaalta työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet voivat estää tehokasta päätöksentekoa yrityksissä. Se voi estää pääoman muodostumista, koska mahdolliset sijoittajat tietävät, että työntekijät pystyvät tämän oikeuden myötä saamaan pääomasijoitustensa tuotoista isomman osan itselleen (Jensen ja Meckling 1979).

 

Kahdessa viimeaikaisessa empiirisessä tutkimuksessa tarkastellaan työntekijöille annettujen hallituspaikkojen vaikutuksia (Jӓger ym. 2021a ja Blandhol ym. 2020). Molemmat tutkimukset havaitsevat, että hallituspaikoilla on mitättömiä tai hyvin pieniä työntekijöiden palkkatasoa kasvattavia vaikutuksia. Jӓger ym. (2021a) tutkivat myös työntekijöiden hallituspaikoilla olevan vaikutuksia yrityksen suorituskykyyn ja he löytävät pieniä positiivisia vaikutuksia pääoman muodostumiseen ja tuottavuuteen.

 

Tuloksia suomalaisista uudistuksista

 

Tuoreessa artikkelissa tarkastelemme (Harju ym. 2021) kahta suomalaista uudistusta, jotka lisäsivät työntekijöiden vaikutusvaltaa yritysten päätöksenteossa: hallintoedustuslain käyttöönottoa vuoden 1991 alussa ja vuoden 2007 yhteistoimintalain laajennusta suurempaan yritysjoukkoon. Nämä uudistukset ovat ainutlaatuisia, sillä niistä voidaan muodostaa luotettava tutkimusasetelma ja niitä voidaan tutkia korkealaatuisilla yritys- ja työntekijätason rekisteriaineistoilla. Nämä kaikki yhdessä mahdollistavat uskottavien syy-seuraus-suhteiden muodostamisen. Tutkimuksessa hyödynnämme lisäksi laajaa kyselytutkimusta ymmärtääksemme, miten työntekijöiden edustus yrityksen päätöksenteossa käytännössä toimii. Kyselytutkimuksesta voit lukea täältä.

 

Tutkimuksessamme emme löydä tukea Jensen ja Mecklingin hypoteesille siitä, että työntekijöiden ääni heikentäisi yrityksen suorituskykyä ja estäisi pääoman muodostumista. Tulosten perusteella hallintoedustuslain käyttöönotolla on pikemminkin lieviä positiivisia vaikutuksia yrityksen selviytymiseen ja tuottavuuteen. Havaitsemme myös, että työntekijöiden keskimääräiset palkat nousevat hiukan ja että työntekijöiden palkkaerot yritysten sisällä pienenevät. Emme sen sijaan havaitse työntekijöiden osallistumisella olevan minkäänlaisia vaikutuksia yritysten pääomaintensiteettiin.

 

Tulosten perusteella hallintoedustuslain käyttöönotolla on pikemminkin lieviä positiivisia vaikutuksia yrityksen selviytymiseen ja tuottavuuteen.

 

Kyselytutkimuksemme perusteella kuitenkin noin 45 prosenttissa yrityksistä hallintoedustuslain mukaista työntekijöiden edustusta ei ole käytössä, vaikka työntekijöillä olisi siihen oikeus. Tämä antaa viitteellistä näyttöä siitä, että ainakin osassa yrityksistä tämäntyyppinen työntekijöiden edustus nähdään kielteisessä valossa. Vaihtoehtoisesti tämä voi heijastaa sitä, että työntekijät eivät itse koe edustus- tai osallistumisjärjestelmää hyödyllisenä, vaikka yritys siihen olisikin valmis.

 

Ymmärtääksemme paremmin sekä näitä tuloksia että etenkin sitä, miksi työntekijöiden äänellä näyttää olevan melko rajalliset vaikutukset, hyödynnämme kyselyaineistoa työntekijöiden edustajille. Vastauksista käy ilmi, että työntekijöiden edustus toimii ensisijaisesti työntekijöiden ja työnantajien tiedonvaihtokanavana ja että työntekijöiden edustajat pystyivät osallistumaan yrityksen varsinaiseen päätöksentekoon vain harvoin. Työntekijöiden edustajien mielestä yritysten johtajat eivät yleensä huomioi työntekijöiden ehdotuksia tai neuvoja ennen päätöksentekoa. Nämä havainnot täydentävät laajan yhteenvetoartikkelin (Jӓger ym. 2021b) havaintoja siitä, että suurin osa käytössä olevista työntekijöiden edustusta vahvistavista instituutioista tarjoaa vain harvoin työntekijöille todellista päätöksentekovaltaa yrityksissä.

 

Hallintoedustusjärjestelmä parantaa yrityksen sisäistä tiedonkulkua ja luottamusta.

 

Monet vastaajat kuitenkin kokevat, että hallintoedustusjärjestelmä parantaa yrityksen sisäistä tiedonkulkua ja luottamusta. Heidän mukaansa yritykseen on syntynyt hallintoedustusjärjestelmän ansiosta avoimempi ja luottamuksellisempi ilmapiiri, ja kommunikointi johdon ja työntekijöiden välillä on parantunut. Kyselyn vastausten perusteella erot hallintoedustusjärjestelmissä yritysten välillä ovat kuitenkin suuria sekä toteutuksessa että järjestelmän toimivuudessa.

 

Yhteenveto ja tilaus lisätutkimukselle
 

Kaiken kaikkiaan tämänhetkisen tutkimuskirjallisuuden perusteella työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia lisäävillä instituutioilla on olemattomia tai pieniä myönteisiä vaikutuksia yritystason toimintaan. Työntekijöiden edustukseen tähtäävät lainmukaiset järjestelyt näyttävät toimivan ennen kaikkea tiedonjako- ja yhteistyökanavien kautta, ennemmin kuin päätöksentekokanavina. Vaikka luotettavaa tutkimusta aiheesta ei ole paljoa, tuoreiden tutkimusten suhteellisen yhdenmukainen kokonaiskuva tämäntyyppisten instituutioiden vaikutuksista on kuitenkin mieluummin positiivinen kuin negatiivinen.

 

Työntekijöiden edustuksen vaikutuksiin liittyy vielä kuitenkin paljon avoimia kysymyksiä. Kuten Jӓger ym. (2021b) painottavat, ei ole olemassa luotettavaa näyttöä työntekijöiden edustuksen yhteisvaikutuksesta esimerkiksi muiden työmarkkinainstituutioiden, kuten ammattiliittojen tai työehtosopimusneuvottelujen kanssa. Lisäksi työntekijöiden edustuksen vaikutuksista talouteen laajemmin on vain vähän tutkimusta. Työntekijöiden osallistumisen sekä työelämän muutosten välillä voi olla myös merkittäviä yhteisvaikutuksia, jotka tulisi ottaa tarkasti huomioon – ehkä jo nyt kun uutta hallituksen esitystä viedään eduskuntaan Suomessa. Vähintäänkin olisi hyvä laatia suunnitelma siitä, miten tätä järjestelmää kehitetään ja arvioidaan tulevaisuudessa.

 

 

Lähteet:

Blandhol, Christine, Magne Mogstad, Peter Nilsson and Ola L Vestad (2020), “Do employees benefit from worker representation on corporate boards?”, NBER Working Paper No. 28269.
 

Freeman, R, and E Lazear (1995), “An economic analysis of works councils”, in J Rogers and W Streeck (eds.), Works Councils: Consultation, Representation, Cooperation in Industrial Relations, NBER Comparative Labor Markets Series.
 

Jarkko Harju, Simon Jäger and Benjamin Schoefer, 2021. Voice at Work. NBER Working Papers No. 28522.

 

Jensen, M, and W Meckling (1979), “Rights and production functions: An application to labor-managed firms and codetermination”, The Journal of Business 52 (4): 469–506.

 

 


Harju Jarkko

Jarkko Harju

Jarkko Harju on professori Tampereen yliopistossa ja tutkijaprofessori Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa (VATT).

@jarkko_harju

Facebook kommentointi

Työvoimapolitiikan lisätoimien aika on nyt

Edistys-blogit / Tiedote / Uutinen

Talouskriisissä aktiivista työvoimapolitiikkaa tulee harjoittaa niin, että työttömien työkyky ja osaaminen säilyvät kriisin aikana, toteaa työvoimapolitiikan tutkija Ari-Matti Näätänen. Hänen mukaansa kasvavan työttömyyden haasteisiin vastattaisiin oikea-aikaisesti, jos aktiivisen työvoimapolitiikan lisäpanokset olisivat valmiina lomautusaikojen päättyessä kesällä 2020.

Julkaisun sivulle

Teknologinen kehitys ja katoava keskiluokka: Mihin työntekijät päätyvät?

Edistys-raportit / Tiedote / Uutinen

Keskipalkkaisten ammattien työvoimaosuus on pienentynyt Suomessa samalla kun korkea- ja matalapalkkaisten ammattien osuudet ovat kasvaneet. Terhi Maczulskijin tekemä tutkimus paljastaa, että toimistotyöntekijöillä on tuotantotyöntekijöitä suurempi todennäköisyys siirtyä asiantuntijatöihin. Perinteisten teollisuustöiden työntekijät sitä vastoin sijoittuvat todennäköisemmin matalapalkkaisiin ammatteihin tai jäävät työttömäksi.

Julkaisun sivulle