Työntekijöiden edustus yrityksen päätöksenteossa - tehotonta ja turhaa vai kaikille parempi?

Julkaisu: Teollisuuden palkansaajat TP ry
Nimi: Työntekijöiden edustus yrityksen päätöksenteossa
Kirjoittajat: Jarkko Harju
Julkaisija: Teollisuuden palkansaajat TP ry
ISBN: 978-952-7324-14-1 (nidos) 978-952-7324-15-8 (pdf)
Lataa Analyysi PDF (1,44KB)

Teollisuuden palkansaajat ja kansainvälinen tutkimusryhmä selvittivät 30 vuotta voimassa olleen hallintoedustuslain toteutumista yrityksissä henkilöstön edustajille lähetetyllä kyselyllä. Vastauksista käy ilmi, että erot yritysten välillä ovat suuria sekä hallintoedustuksen toteutuksessa että järjestelmän toimivuudessa. Ratkaisuksi analyysi esittää työntekijöiden edustajille tarkemmin määriteltyä roolia yritysten päätöksenteossa. Tämä tukisi henkilöstön ja yritysjohdon yhteistyötä, lisäisi luottamusta ja hyödyttäisi sekä yritystä että sen työntekijöitä.

Muutos tarpeen – henkilöstön oikeus edustukseen yrityksen hallinnossa kärsii monitulkintaisesta laista

 

Yhteistoimintalakia uudistettaessa myös henkilöstön edustusta koskevaa hallintoedustuslakia ollaan päivittämässä ja yhdistämässä osaksi yhteistoimintalakia. Teollisuuden palkansaajien julkaisema Edistys-analyysi TYÖNTEKIJÖIDEN EDUSTUS YRITYKSEN PÄÄTÖKSENTEOSSA – tehotonta ja turhaa vai kaikille parempi? selvittää hallintoedustuksen toteutumista käytännössä ja tukee esitystä määritellä hallintoedustajan rooli jatkossa tarkemmin. 

Suomessa voimassa olevan hallintoedustuslain mukaan yrityksissä, joissa on yli 150 työntekijää, tulisi henkilöstöllä olla edustaja yrityksen hallinnossa. Tällä hetkellä lain toteutuminen yrityksissä on heikkoa, vaikka kyse on lain velvoittavasta säädöksestä, eikä vapaaehtoisesta menettelystä. Syyt vaihtelevat tiedon puutteesta yritysjohdon haluttomuuteen ottaa henkilöstö mukaan päätöksentekoon. Lisäksi voimassa oleva laki mahdollistaa monenlaiset toteutukset, kuten hallintoedustukselle erikseen muodostetun toimielimen vailla minkäänlaista vaikutusvaltaa. 

Tutkimusprofessori Jarkko Harju (Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT) esittelee analyysissä tulokset henkilöstön edustajille lähetetystä kyselystä, joka tehtiin yhteistyössä Teollisuuden palkansaajien ja kansainvälisen tutkimusryhmän kanssa. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, miten hallintoedustusjärjestelmä vaikuttaa yritysten toimintaan ja miten yrityksissä toimivat työntekijöiden edustajat arvioivat järjestelmän toimivuutta. Kysely on osa tutkijoiden laajempaa yhteistä tutkimushanketta, jossa pyritään arvioimaan henkilöstön edustuksen vaikutuksia yritysten toimintaan muun muassa taloudellisia rekisteriaineistoja hyödyntäen. 

Kyselyn vastausten perusteella erot hallintoedustusjärjestelmissä yritysten välillä ovat suuria sekä toteutuksessa että järjestelmän toimivuudessa. Kyselyn mukaan tyytymättömimmät edustajat toimivat hallintoedustusjärjestelmissä, jotka on perustettu johtoryhmän tai hallituksen ulkopuolelle. Hallintoedustajat kertovat, että heidän vaikutusmahdollisuutensa ovat usein rajattuja.

  • Hallintoedustajat toteavat, että yrityksen johto ei usein pysty huomioimaan heidän toiveitaan ja hallintoedustajia vain tiedotetaan jo tehdyistä  päätöksistä, tiivistää Harju.

Asianmukaisesti järjestettynä hallintoedustusjärjestelmä parantaa yrityksen sisäistä tiedonkulkua ja luottamusta. Suuri osa kaikista kyselyyn vastanneista työntekijöiden edustajista kokee, että yritykseen on syntynyt hallintoedustusjärjestelmän ansiosta avoimempi ja luottamuksellisempi ilmapiiri, ja kommunikointi johdon ja työntekijöiden välillä on parantunut. Työntekijöiden edustajat myös arvioivat, että heidän asiantuntemuksensa auttaisi yrityksen johtoa tekemään yrityksen tuottavuutta ja tulosta mahdollisesti parantavia päätöksiä. 

  • Työntekijöiden edustajille tarkemmin asemoitu rooli yritysten päätöksenteossa voisi tukea yhteistyötä, josta molemmat osapuolet voivat hyötyä, arvioi  Harju. 

 

TYÖNTEKIJÖIDEN EDUSTUS YRITYKSEN PÄÄTÖKSENTEOSSA – tehotonta ja turhaa vai kaikille parempi? on TP:n yhdeksäs Edistys-julkaisu, ja kolmas Edistys-analyysi. Kaikki Edistys-julkaisut ovat saatavilla TP:n verkkosivuilla osoitteessa www.tpry.fi/edistys.

 

Lisätietoja: 

Pääsihteeri Merja Jutila Roon, Teollisuuden palkansaajat, p. 050 325 4427, merja.jutila-roon@tpry.fi

Tutkimusprofessori Jarkko Harju, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, p. 029 551 9410, jarkko.harju@vatt.fi

 


Palkansaajat Teollisuuden

Teollisuuden Palkansaajat

Teollisuuden palkansaajat TP ry on 14 ammattiliiton yhteistyö- ja vaikuttamisjärjestö. Jäsenliittoja yhdistää halu vaikuttaa suomalaisen teollisuuden ja kuljetuksen palkansaajien hyvinvointiin. TP:n tärkein tehtävä on edistää viennin ja teollisuuden kasvua ja työllisyyttä.

@TP_palkansaajat

Facebook kommentointi

Kuinka lisätä työllisyyttä aktiivisella työvoimapolitiikalla? Suosituksia Suomelle

Edistys-raportit / Tiedote / Uutinen

Työvoimapolitiikan tutkija, VTM Ari-Matti Näätäsen kirjoittamassa raportissa käydään läpi Suomen kannalta olennaisia vaikuttavuuskirjallisuuden esimerkkejä aktiivisesta työvoimapolitiikasta. Raportin keskeisiä havaintoja on, että yksi palvelu ei välttämättä sovi kaikille. Kehittämällä kohdennettuja ja yksilöllisesti räätälöityjä työvoimapolitiikan palveluita pystytään parantamaan sekä työllisyyttä että työttömien hyvinvointia.

Julkaisun sivulle

Vaikutusarvioinnit osaksi päätöksentekoa - Miten varmistamme politiikassa, että teemme oikeita asioita.

Edistys-raportit / Tiedote / Uutinen

Politiikkatoimien vaikutusten jälkiarviointi antaisi lainsäätäjille ja kansalaisille luotettavaa tietoa siitä, kuinka yhteiskunnalliset toimet tosiasiassa vaikuttavat. Aalto-yliopiston taloustieteen työryhmä esittää TP ry:n julkaisemassa Edistys-raportissa, että politiikkatoimien jälkiarviointi otettaisiin kiinteäksi osaksi suomalaista päätöksentekojärjestelmää. Olennaista olisi huolehtia verrokkiryhmän syntymisestä hyvissä ajoin.

Julkaisun sivulle