Työssä tapahtuvan oppimisen merkitys on suuri – tutkimusten mukaan jopa 80-90% työn vuoksi tapahtuvasta oppimisesta toteutuu juuri työssä ja työtä tekemällä.
Jatkuva oppiminen on esillä työpaikoilla, tutkimuksessa ja myös muualla yhteiskunnassa laaja-alaisesti. Myös hallitusohjelmaan on kirjattu jatkuvan oppimisen uudistus.
Jatkuvan oppimisen kehittämisessä on painotettu enemmän formaalia oppimista (koulutukset & kurssit). Työpaikoilla tapahtuva, epämuodollinen oppiminen on jäänyt vähemmälle huomiolle, vaikka työn arjessa oppimisella on tärkeä rooli osaamisen ja taitojen kehittymisessä.
Työn arjessa oppiminen toteutuu muun muassa erilaisissa ongelmanratkaisuun, vuorovaikutukseen ja toiminnan kehittämiseen liittyvissä tilanteissa.
Formaalia ja informaalia oppimista ei kuitenkaan tulisi nähdä erillisinä vaan toisiaan tukevina osina kokonaisuutta. Esim. formaali koulutus on hyödyllisempää, jos osallistuja pääsee soveltamaan opittua käytännössä.
Jatkuvan, työn lomassa tapahtuvan oppimisen ilmiötä tulee organisaatioissa ymmärtää, sekä kehittää keinoja päivittäin tapahtuvan oppimisen tueksi. Myös työn arjessa toteutuvan oppimisen tukeminen vaatii resursseja.
Panostuksia oppimisen ja osaamisen kehittämiseen tarvitaan sekä organisaatio- että yhteiskuntatasolla. Työssä oppiminen on vahvasti sosioekonomisesti kasautunutta eikä vastuuta oppimisesta voida jättää pelkästään yksilöille.
Työmarkkinafakta #8 jatkaa Teollisuuden palkansaajien työmarkkinafaktojen sarjaa. Sarjassa nostamme esiin yksitellen yhden työelämää tai työmarkkinoita koskevan faktan julkaisuistamme.
Päivän työmarkkinafakta on Edistys-analyysistä 1/2022: ”Jatkuva työssä oppiminen - Lähtökohtia, edellytyksiä ja seurauksia”. Voit lukea koko analyysin klikkaamalla linkkiä biossa!
#jatkuvaoppiminen #jatkuvatyössäoppiminen #työssäoppiminen
Facebook kommentointi