Suomessa henkilöstön osallistumisen malli on ajautunut kohtuullisen kauaksi alkuperäisestä tarkoituksestaan. Onneksi viime aikoina on ilmaantunut pyrkimyksiä palauttaa tämä tärkeä edustustehtävä sille tarkoitetulle paikalle. Asiaan ovat ottaneet kantaa niin yhteistoiminta-asiamies kuin Suomen Yrittäjätkin: tehtävän katsotaan parantavan etenkin mahdollisuuksia käydä paikallisia neuvotteluja.
Lain mukaan henkilöstöllä on oikeus osallistua yrityksen liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevien tärkeiden kysymysten käsittelyyn yrityksen päättävissä, toimeenpanevissa, valvovissa tai neuvoa-antavissa hallintoelimissä. Tarkoituksena on tehostaa yrityksen ja henkilöstön yhteistoimintaa, parantaa päätöksentekomalleja sekä lisätä henkilöstön yleisiä vaikutusmahdollisuuksia.
Suomessa malli on ajautunut kohtuullisen kauaksi alkuperäisestä tarkoituksestaan. Onneksi viime aikoina on ilmaantunut pyrkimyksiä palauttaa tämä tärkeä edustustehtävä sille tarkoitetulle paikalle. Asiaan ovat ottaneet kantaa niin yhteistoiminta-asiamies kuin Suomen Yrittäjätkin: tehtävän katsotaan parantavan etenkin mahdollisuuksia käydä paikallisia neuvotteluja.
Laki on säädetty Suomessa 90-luvulla ja alun perin edustuspaikka on ollut nimenomaan yrityksen hallituksessa. Sittemmin hallituspaikkojen rinnalle on alkanut ilmestyä muita ratkaisuja sidosryhmien neuvottelukunnista jopa pelkkiin vuosittaisiin tapaamisiin toimitusjohtajan kanssa.
Jos edustuksesta on tehty sopimus, asiaan on vaikeaa vaikuttaa ilman sopimuksen irtisanomista. Jos sopimusta ei ole, paikkaa voi vaatia lainmukaiseen elimeen, jolla on myös todellista, eikä vain näennäistä päätösvaltaa. Esimerkiksi paikka yrityksen operatiivisessa johtoryhmässä voi olla tavoittelemisen arvoinen.
Vaikka hallintoedustuksesta ei direktiiviä vielä olekaan, tällainen järjestelmä on kuitenkin yli puolessa EU/ETA-maista (18/28). Useissa maissa hallintoedustaja saadaan valita vain valtion yrityksissä, mutta paikkana on aina suoraan lain nojalla joko hallitus tai hallintoneuvosto. Lisäksi yrityskoon vaatimukset vaihtelevat: Suomessa edustajan saa valita 150 työntekijän yrityksessä, kun Ruotsissa vaaditaan vain 25 työntekijää. Luxemburgissa raja on kaikkein korkein: edustuspaikkaan vaaditaan 1.000 työntekijää. Ruotsissa myös edustajia saa valita eniten jopa sellaiseen tilanteeseen saakka, että työntekijöiden edustajia voi olla jopa puolet hallituksesta. Ristiriitatilanteessa puheenjohtajan ääni ratkaisee. Suomessa edustajia voi valita lain mukaan maksimissaan neljä, mutta sopimuksella tuon rajan voi ylittää. Ruotsissa myös varaedustajat saavat olla mukana kokouksessa ja tähän kannattaa myös Suomessa pyrkiä.
Erityisesti Pohjoismaissa on rajoituksia sen suhteen, mitä asioita edustajien kanssa voidaan käsitellä. Esimerkiksi työehtosopimusneuvotteluasiat, johtajien palkkaaminen ja erottaminen on rajattu tämän oikeuden ulkopuolelle.
Henkilöstön edustajat ovat kuitenkin omalta osaltaan vastuussa tehtävistä päätöksistä. Muutoinkin heille kuuluvat samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muille elimen jäsenille. Edustajilla tulisi olla myös ääni- ja puhevalta, oikeus vastuuvakuutukseen, oikeus tuoda asioita kokouksen agendalle sekä oikeus käyttää työaikaansa usein hyvin laajaan ja monimutkaiseen materiaaliin tutustumiseen.
Hallintoedustuspaikka vaatii työntekijältä paljon mm. talous- ja juridisten asioiden tuntemusta. Tehtyjen eurooppalaisten tutkimusten mukaan se myös antaa paljon. Yleensä edustajat kokivat, että he ovat hyväksytty osa yrityksen johtoa, että heitä kuunnellaan ja että heistä on hyötyä etenkin yrityksen työvoimaa koskevien asioiden asiantuntijana. Samalla tiedonvälitys kulkee myös ylhäältä alaspäin ja esimerkiksi johdon ehdottamien muutosten tarpeellisuutta voidaan helpommin perustella ja ymmärtää. Myös yhteistyötä osakkeenomistajien ja etenkin piensijoittajien kanssa oli pidetty arvokkaana tapana saada omaa ääntä kuuluville.
Esille nousi myös yrityksen arvostus etenkin hallintoedustajan perusteltua kantaa kohtaan ja laajasti oltiin sitä mieltä, ettei hallintoedustaja saa sanoa vain ”ei” tai olla hiljaa, vaan että heiltä odotetaan lähes yhtäläistä perehtyneisyyttä ja asiantuntemusta kuin muiltakin saman edustuselimen jäseniltä. Henkilöstöä koskevat kysymykset nousivat tehtävässä luonnollisesti usein esille, mutta monet kokivat tärkeäksi turvata myös yrityksen pitkän tähtäimen intressejä: tällöin koki samalla ajavansa sekä yrityksen että sen henkilökunnan pidemmän aikavälin etua. Yrityksen ja työntekijöiden parhaan ei aina tarvitse olla jyrkässä ristiriidassa; jos mitään ristiriitaa ylipäätään edes on.
Edustajille tulee varmistaa oikeus saada koulutusta ja oikeus olla tekemisissä muiden työntekijöiden edustajien kanssa välillä hyvin rajoittavienkin salassapitosäännösten estämättä. Tätä varten kannattaa perustaa yritykseen esimerkiksi joku työnantajankin hyväksymä ja käytännöllinen järjestely myös arkaluontoisemman tiedon jakamiseen: yhteistyö muiden henkilökunnan edustajien ja EWC:n kanssa on hallintoedustajalle kuitenkin monesti elintärkeää.
Hallintoedustaja onkin jäänyt tehtävässään monesti aika yksin, mutta asian ei kuitenkaan tarvitse olla näin. Tätä tehtävää varten TP ja etenkin sen Yhteistoimintaryhmä ovat nyt erityisesti aktivoituneet lisäämällä nimenomaan hallintoedustajille suunnattua koulutusta, materiaalin jakamista sekä asiantuntija-avun tarjoamista. Lisäksi TP suorittaa nyt keväällä hallintoedustukseen liittyvän kyselyn, johon mahdollisimman monen toivotaan vastaavan. Tämä kysely on ensimmäinen, joka toteutetaan Suomessa näin laaja-alaisena.
Työntekijöiden edustus on yrityksen hallinnossa tärkeä asia ja tulevaisuudessa sen tärkeys vain korostuu. Se ei tapahdu missään tyhjiössä, vaan vitaalissa paikassa yrityksessä, jota on ehdottomasti voitava hyödyntää paremmin sekä henkilökunnan että yrityksen parhaaksi.
Maria Jauhiainen
OTM Maria Jauhiainen työskentelee Insinööriliiton työsuhdelakimiehenä ja on erikoistunut Eurooppaoikeuteen sekä erilaisiin henkilöstön edustusta koskeviin kysymyksiin. Hän on myös TP:n yhteistoimintaryhmän pikäaikainen jäsen.
Facebook kommentointi