Menestyjät

Suomen telakat kilpailevat huippuosaamisella, eivät hintoja polkemalla

Meyer Turun loistouutiset miljardikaupoista ja hallituksen toimet Suomen kilpailukyvyn lisäämisestä ovat herättäneet keskustelua siitä, mitkä ovat todellisuudessa Suomen vientiteollisuuden mahdollisuudet ja millä keinoilla vientiä saisi heräteltyä. Miten työn kustannusten laskeminen vaikuttaa tulevaisuuden vientiteollisuuden mahdollisuuksiin vai löytyykö ratkaisu innovaatioista ja koulutuksesta?

Keskustelun taustalla ovat näkemykselliset erot. Pääministeri Juha Sipilä on pitänyt Suomen kilpailukyvyn parantamista lyhyellä aikavälillä hallituksensa tärkeimpänä tavoitteena ja sen eteen on tehty paljon töitä. Suomen kilpailukyvyn ennustetaan paranevan ensi vuonna jopa neljä prosenttiyksikköä, kertoo valtiovarainministeriön tulo- ja kustannuskehitystä seuraava toimikunta. Yhtenä suurena tekijänä pidetään nimenomaan yksikkötyökustannusten laskua. Vientiteollisuudelle suuntautuvien teollisuudenalojen selviytymisen kannalta välttämättömänä on pidetty palkkojen kustannusten hillitsemistä ja kustannuskilpailukyvyn parantamista. 

Pitkällä aikavälillä globaalissa kilpailussa halpatuotanto ja palkkojen polkeminen eivät kuitenkaan voi olla Suomen vientivaltteja, uskoo Teollisuuden Palkansaajat. 

– Esimerkiksi Suomen telakat kilpailevat huippuosaamisella. Mutta kyse ei ole pelkästään telakoista vaan suomalaisesta vientiteollisuudesta. Me menestymme, kunhan olemme maailman huippua niillä aloilla ja niissä tuotteissa, mitä me itse strategisesti valitsemme, sanoo TP:n pääsihteeri Ismo Kokko.

– Sipilän hallituksen linjaamat kilpailukykysopimuksen mukaiset nettopalkkojen laskemiset astuvat voimaan vasta vuoden vaihteessa. Telakoiden sopimusneuvotteluihin näillä ei ole ollut mitään reaalista vaikutusta, sillä sopimusneuvottelut ovat pitkiä ja niitä on käyty jo useamman vuoden ajan. Merkityksellistä on pikemminkin laatu ja toimitusvarmuus.

Meidän pitää olla maailman parhaita

Pentti Kujala, Aalto-yliopistoKoulutuksen ja osaamisen puolesta puhuu myös meritekniikan professori Pentti Kujala Aalto yliopistosta. 

– Meidän pitää oikeasti osata. Jos Suomi haluaa pärjätä, niin meidän pitää olla maailman parhaita. Telakkateollisuudessa on rakennettu 1960-luvun lopulta alkaen ainutlaatuista osaamisen verkostoa, jossa on muutama tuhat yritystä taustalla. Euroopassa on rakennettu sellaista yhteistyötä, jota muut eivät ole pystyneet kopioimaan. Kaukoitä ei ole menestynyt tässä kilpailussa samalla lailla juuri sen takia, että heiltä puuttuu tämä verkosto, professori Kujala summaa. 

– On luonnollisestikin tärkeää, että työn kustannukset pysyvät hallinnassa, mutta pitkäjänteinen osaaminen ihan kaikilla sektoreilla on se erottava tekijä. Telakoilla itse asiassa rakennetaan pieni kahdeksantuhannen ihmisen kaupunki parissa vuodessa, joka vielä kelluu ja liikkuu. 

Tuottavuuden kehittäminen vaatii pitkää aikajännettä

ETLAn tutkimusjohtaja, professori Mika Maliranta kuitenkin näkee asian laajemmin kuin vastakkainasetteluna kilpailukyvyn kehittämisessä. 

Mika Maliranta, ETLA– Kyseessä ei ole saman kolikon kääntöpuolet, vaan kaksi eri lääkettä samaan ongelmaan. Työn kustannusten laskemisessa on kyse lyhyen aikavälin ratkaisusta kilpailukykyyn. Huoli konkretisoituu siinä vauhdissa, missä esimerkiksi teollisuudessa on tuhoutunut työpaikkoja. Käsillä on välitön akuutti ongelma, johon halutaan löytää välittömiä, nopeita lääkkeitä. Suomalaiset yritykset ovat menettäneet vientimarkkinaosuuksia ja työttömyysluvut kasvavat. 

Lyhyen aikavälin ongelmat kumuloituvat ja kasvavat pitkän aikavälin ongelmiksi. Työttömyys kasvaa, henkinen pääoma rapautuu, jos teollisuuden huippuammattilaiset joutuvat olemaan pitkään työttöminä ja pitkällä aikavälillä muodostuu yhä suurempia ongelmia. Kilpailukyvyn tärkeys korostuu siis entisestään ja tuottavuutta pitää kehittää. 

– Tuottavuuden kehittyminen vaatii myös pitkää aikajännettä ja ennen kaikkea innovaatioita, luovuutta ja koulutusta. Nämä kuitenkin vaikuttavat hitaasti ja jotain on tehtävä jo nyt, Maliranta pohtii. 

Hallituksen tarjoama kilpailukykysopimus ostettiin Malirannan mukaan ehkä hieman liian kalliilla ja muitakin vaihtoehtoja olisi voinut olla. Sopimus tuo loppujen lopuksi aika pienen helpotuksen suureen ongelmaan. 

– Kun on maksettu kova hinta, muita lääkkeitä ei ehkä olekaan enää varaa käyttää. Näen tässä hieman sairausanalogiaa. Akuutissa sairaustilanteessa potilasta hoidetaan särkylääkkeillä, mutta pitkällä aikavälillä pitää keskittyä kuntoutukseen ja nähdä oireita pidemmälle. 

Tunnettu toimittaja on laadun tae

Meyerin menestyksen voi tiivistää suomalaisen telakkateollisuuden huippuosaamiseen ja saksalaisten kaupalliseen osaamiseen. Vaikka suomalaiset telakat ovatkin kalliimpia kuin kilpailijansa toisaalla, kyseessä on pikemminkin myynnillinen haaste kuin liian korkea palkkataso. Suomen valttikortteja, jotka menevät hinnan edelle ovat toimitusvarmuus sekä maailmanluokan osaaminen. 

Arctech Helsinki Shipyardin toimitusjohtaja Esko Mustamäki myöntää kyllä, ettei kustannustaso ole Suomessa maailman alhaisin. 

– Keskivertotuotteet eivät näillä hinnoilla menesty, joten täytyy olla kärkipäätä. Näissä miljardiluokan investoinneissa ratkaisee kuitenkin laatu ja se, että toimittaja tunnetaan ja tiedetään luotettavaksi. Suomessa on rakennettu esimerkiksi risteilijöitä jo 1960-luvulta lähtien ja täällä on koko meriteollisuuden klusteri koossa. Verkosto on valmis ja kaikki tietävät laadun ja tuotantovarmuuden olevan kohdallaan. 

Keskeistä Suomen vientiteollisuudelle ja myös telakoiden valoisille tulevaisuuden näkymille on pitää huolta suomalaisen työn korkeasta laadusta, huippuosaamisesta ja innovaatioista. Ajamalla alas koulutusta ja tutkimusta, karsitaan pidemmällä aikavälillä myös osaamisen tasosta. 

Teksti: Vilja Rydman, Vapa Media

Palkansaajat Teollisuuden

Teollisuuden Palkansaajat

Teollisuuden palkansaajat TP ry on 14 ammattiliiton yhteistyö- ja vaikuttamisjärjestö. Jäsenliittoja yhdistää halu vaikuttaa suomalaisen teollisuuden ja kuljetuksen palkansaajien hyvinvointiin. TP:n tärkein tehtävä on edistää viennin ja teollisuuden kasvua ja työllisyyttä.

@TP_palkansaajat

Facebook kommentointi