KESKUSTELU PAIKALLISESTA SOPIMISESTA JATKUU VILKKAANA

Korkeakouluharjoittelijamme tiivistää viime viikkojen paikallista sopimista koskevien julkaisujen sisältöä blogissaan.

Paikallisesta sopimisesta on riittänyt puhetta koko alkuvuosi. Viimeisen kuukauden aikana aiheesta on julkaistu selvityksiä ja analyysejä lähes viikoittain. Valtiovarainministeriön helmikuun alussa julkaistussa virkamiesraportissa paikallista sopimista tarjottiin ensisijaisena lääkkeenä Suomen työmarkkinoiden kilpailukyvyn parantamiseksi, kuitenkin melko vähäisin argumentein. Teollisuuden palkansaajien viime viikolla julkaistussa analyysissa ”Irti keskitetystä, kohti paikallista?” käsiteltiin paikalliseen sopimiseen liittyviä myyttejä, joista suurimman osan tueksi ei löytynyt tieteellistä näyttöä. Tutkimuskirjallisuus ei tue väitteitä Suomen erityisen jäykistä työmarkkinoista tai paikallisen sopimisen työllisyyttä ja tuottavuutta lisäävästä vaikutuksesta. Työnantajien valtaa työpaikoilla paikallinen sopiminen puolestaan lisäisi, ainakin lyhyellä aikavälillä.

Akava Works selvitti kyselyssään työnantajien toiveita paikalliseen sopimiseen liittyen. Kyselyn tulosten perusteella työnantajat haluaisivat neuvotella paikallisesti eniten työaikajärjestelyistä ja työajan pituudesta. Palkankorotuksista ja palkanalennuksista haluaisi neuvotella paikallisesti yli puolet kaikista työnantajista. Huomattavaa on, että kyselyyn vastanneista yrityksistä vain 16 prosenttia toivoo neuvotteluosapuoleksi työntekijöiden valitseman edustajan. Kuinka tällöin voitaisiin taata aidosti tasapuolinen neuvotteluasema ilman työnantajan vallan lisääntymistä?

Tällä viikolla julkaistiin työ- ja elinkeinoministeriön selvityshenkilöiltä tilaama selvitys paikallisen sopimisen nykytilasta ja sopimista edistävistä toimenpiteistä. Eniten mahdollisuuksia paikallisen sopimisen edistämiselle on selvityksen mukaan niin sanotussa normaalisitovassa kentässä eli yrityksissä, jotka kuuluvat työnantajaliittoihin. Vähemmän, ainakin julkisuudessa, esillä ollut keino paikallisen sopimisen lisäämiseksi olisi selvityksen mukaan liityntäsopimusten hyödyntäminen. Liityntäsopimus solmitaan yrityksen ja valtakunnallisen ammattiliiton välille. Liityntäsopimuksien avulla kaikki työehtosopimuksen joustot ovat yrityksen käytössä ilman järjestäytymisen edellytystä.

Paikallisen sopimisen on helppo nähdä olevan tapetilla myös loppukeväänä, sillä asiaa selvittänyt kolmikantainen työryhmä ei vielä löytänyt yhteisymmärrystä. STT:n tietojen mukaan pöydällä ollut kaksivaiheinen esitys paikallisen sopimisen edistämisestä kaatui pääasiassa Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) vastustukseen. Neuvotteluissa on näkynyt myös EK:n taannoinen sääntömuutos. Työryhmän puheenjohtajan, valtiosihteeri Ville Kopran mukaan EK ei pysty puhumaan jäsenjärjestöjensä puolesta, jolloin neuvotteluissa ei ole väylää keskustella suoraan tes-osapuolten kanssa. Tästä huolimatta työryhmä ei ole kuitenkaan lopettamassa työtään. Jatkoneuvotteluissa on linjattu tärkeäksi keskittyä esimerkiksi paikallisen sopimisen vaikutusarvioihin. Tutkittuun tietoon perustuvaa arviointia peräänkuulutettiin myös Teollisuuden palkansaajien analyysissa sen sijaan, että päätökset perustuisivat yleisiin oletuksiin.

Julkisuudessa käytävän keskustelun perusteella voisi kuvitella paikallisen sopimisen loistavan poissaolollaan Suomessa. Työnantajajärjestö Teknologiateollisuuden mukaan vuodenvaihteen paikallisten palkkaneuvotteluiden piirissä oli kuitenkin yli 90 prosenttia alan työntekijöistä. Paikallinen palkkaratkaisu syntyi yli 60 prosentille palkansaajista. Paikallisen sopimisen laajuudesta huolimatta Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle harmitteli paikallisten ratkaisujen eroavan vain vähän työehtosopimusten perälaudasta. Voikin kysyä ovatko paikalliset neuvottelut työnantajan mukaan onnistuneita vain, jos neuvottelutulokset eroavat mahdollisimman paljon työehtosopimuksen mukaisista palkankorotuksista?

Unkuri Pauli

Pauli Unkuri

Teollisuuden Palkansaajien korkeakouluharjoittelija, Valtiotieteiden kandidaatti Pauli Unkuri

@pauliunkuri

Facebook kommentointi