Julkisten palveluiden digitalisaatiossa ihminen on keskiössä

Digitalisoinnista haetaan Suomelle tuottavuusloikkaa. TP:n haastattelussa on valtiovarainministeriön julkisten palvelujen digitalisoinnista vastaava asiantuntija Aleksi Kopponen. Hän pohtii mm. korvaako robotti ihmisen ja mitä palveluja kannattaa automatisoida.

Digitalisoinnista haetaan Suomelle tuottavuusloikkaa ja nykyinen hallitus on listannut sen jopa yhdeksi kärkihankkeistaan. Valtiovarainministeriön erityisasiantuntija pohtii, missä määrin julkisissa palveluissa ihmisen voi korvata koneilla ja mitkä ovat keskeiset kysymykset Suomen loikatessa digitaaliseen tulevaisuuteen.

Digitalisaatio muuttaa työelämää ja julkiset palvelut eivät voi mukautua perässä, vaan digitalisaation mahdollisuuksia on tarkasteltava etukenossa. Valtion vastuulla on pitää myös huolta siitä, että digitalisaatio luo mahdollisuuksia liiketoiminnalle. Oikein johdetun muutoksen uskotaan kiihdyttävän Suomi jälleen uuteen nousuun.

 

– Oleellista on pohtia sitä, miten rakennamme sekä kansalaiskeskeisen että yrityskeskeisen yhteiskunnan. Tyytyväiset kansalaiset ja yritykset tarvitsevat myös tehokkaasti toimivaa hallintoa, sanoo valtiovarainministeriön erityisasiantuntija Aleksi Kopponen.

Milloin robotti korvaa ihmiskontaktin?

Julkisten palveluiden digitalisaatiossa oleellisia kysymyksiä on, mitä kaikkea kannattaa automatisoida ja minkälaisia tehtäviä esimerkiksi robotit voivat tehdä. On jo nyt täysin selvää, että koneet ja robotit voivat korvata useita tehtäviä myös julkisten palveluiden puolella.

– Ihmisen korvaaminen on mahdollista entistä useammin. Tietyt peruselementit kone tekee jo nyt ihmistä paremmin. Voimme myös joskus olla tilanteessa, jossa kansalainen valitsisi mieluummin koneen kuin ihmisen, Kopponen pohtii. – Kaikkea ei kuitenkaan ole järkeä automatisoida. Aina tulee olemaan kohtia, joissa tarvitaan aitoa ihmiskontaktia.

Koneiden ja robottien tulevaisuutta pohtiessa on pidettävä mielessä myös varjopuolet. Sähköinen äänestäminen haasteineen on ollut jo pidempään tapetilla. Lisäksi esimerkiksi ihmisen korvaaminen koneella voi muutaa valta- ja vastuukysymyksiä arvaamattomalla tavalla.

– Kuka tai mikä varmistaa perusoikeuksien toteutumisen tai palvelun laadun? Millä keinoin varmistamme, että demokratia säilyy? Valtakysymyksissä on myös syytä huomioida se, että niiden ihmisten valta kasvaa, joiden työtehtävät säilyvät. Etenkin, jos oikeita ihmisiä on entistä vähemmän ja koneita enemmän, Kopponen pohtii.

Digitalisaatio auttaa Suomen kasvuun

– Meidän on lähdettävä liikkeelle siitä oletuksesta, että kaikki muutokset, joita tällä hetkellä tehdään, lopulta kasvattavat Suomen kilpailukykyä. Talous tervehtyy ja Suomen tarvitsee ottaa vähemmän velkaa. Olemme siis tilanteessa, jossa tuunaamalla nyt luodaan puitteet yrityksille ja organisaatioille muuttaa oma bisnes digitalisaation aikakauteen.

Kopponen myöntää, että digitalisaatioon liittyy myös pelkoja ja huolia. Näitä vastaan on käytävä järjellä, eikä tunteella. Suurin haaste on pystyä pitämään sekä kansalainen että yritys keskiössä, eikä vain jompaa kumpaa.

– Suuri muutos on luvassa siinä, kun koko yhteiskunta joudutaan muovailemaan uudelleen digitalisaation vauhdittamana asiakas- ja ihmiskeskeiseksi. Meidän on yhdessä löydettävä ne mekanismit, joilla saadaan ihmisen elämäntapahtumat etusijalle, Kopponen summaa.  

Hän nostaa esimerkiksi elämäntapahtumista talonrakentamisen, jossa nykyään ollaan tilanteessa, jossa yksittäinen ihminen joutuu keräämään lukemattoman määrän tietoa ja lupia eri tahoilta. Digitalisaatio yksistään ei poista tätä ongelmaa, mutta kun suunnittelussa lähdetään ihmisestä liikkeelle, niin päästään pian malliin, jossa riittää, että ihmisellä on se yksi paikka, mistä hoidetaan kerralla kaikki tarvittavat asiat.

– Ne kysymykset, joiden kanssa tällä hetkellä painitaan pohtivat mitkä ovat asiakkaiden todelliset tarpeet ja minkälainen ekosysteemi mahdollistaisi näiden tarpeiden täyttymisen. Tämän kaiken taustalla tietenkin vaikuttaa kysymys, millä tavoin yhteiskunnan tulisi tätä muutosta tukea.

Joka tapauksessa digitalisaatiossa on tulevaisuus. Oikein johdettuna ihmiset ja kansalaiset, joita palvellaan, saavat paremmat puitteet pitää hyvinvointivaltiota kunnossa.

– Digitalisaatio auttaa myös suomalaista teollisuutta kasvuun, joka hyödyttää meitä ihan jokaista, uskoo Kopponen.

 

Teksti ja kuva: Vilja Rydman, Vapa Media

Palkansaajat Teollisuuden

Teollisuuden Palkansaajat

Teollisuuden palkansaajat TP ry on 14 ammattiliiton yhteistyö- ja vaikuttamisjärjestö. Jäsenliittoja yhdistää halu vaikuttaa suomalaisen teollisuuden ja kuljetuksen palkansaajien hyvinvointiin. TP:n tärkein tehtävä on edistää viennin ja teollisuuden kasvua ja työllisyyttä.

@TP_palkansaajat

Facebook kommentointi