Julkisen sektorin T&K-investointien pitkäjänteinen kasvattaminen välttämätöntä – avainasemassa yritysten mukaan saaminen

Suunnitelmat tieteen rahoituksen leikkaamisesta uhkaavat kuitenkin viedä uskottavuuden hallituksen sitoutumiselta tavoitteeseensa.

Tutkimus- ja kehitysinvestoinnit ovat olleet keväällä esillä niin EU:n elpymisvälineen kuin maan hallituksen puoliväliriihenkin osalta. Marinin hallitusohjelmassa T&K-investoinneille tavoitellaan neljän prosentin osuutta bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.

 

Suomen teollisuuden kilpailukyky perustuu korkeaan tuottavuuteen, osaamiseen, tutkimukseen ja innovaatioihin. T&K-investoinnit ovat hyvän kilpailukyvyn ja korkean tuottavuuden kannalta avainasemassa, jotta teollista tuotantoa ja työpaikkoja on Suomessa tulevaisuudessakin. Muun muassa Insinööriliitto ja Tekniikan Akateemiset TEK yhdessä Elinkeinoelämän keskusliiton ja Teknologiateollisuuden kanssa ovatkin korostaneet T&K-investointien kasvun tarvetta.

 

 

Suomessa T&K-kokonaisinvestoinnit ovat kehittyneet huolestuttavaan suuntaan 2010-luvulla, ja vuoden 2011 tasosta ollaan edelleen jäljessä. Vielä huolestuttavammalta tilanne näyttää, mikäli vertaillaan Suomen tilannetta kilpailijamaihin. Matka tavoiteltuun neljään prosenttiin on pitkä, ja esimerkiksi Ruotsi ja Saksa ovat reilusti Suomea edellä.

 

 

Edistääkseen neljän prosentin tavoitteen saavuttamisen hallitus on julkistanut TKI-tiekartan. Tiekartan avulla Suomeen pyritään luomaan investointeihin kannustava toimintaympäristö. Keinoina ovat kansallisen osaamistason nosto, yritysten sekä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välinen uusi kumppanuusmalli sekä vuoropuhelu hallinnon eri tasojen ja yksityisen sektorin välillä. Yritysten osuus kaikista T&K-menoista on noin 2/3, joten niiden T&K-investointien kasvattaminen on avainasemassa.

 

Valtion T&K-rahoitus on kuluneella hallituskaudella kasvanut, ja kasvua on luvassa lisää EU:n elpymispaketin myötä. Suomen alustavassa elpymissuunnitelmassa ohjataan varoja huomattavasti vihreään siirtymään liittyviin T&K-investointeihin. Yksityisen sektorin investoinneille tavoitellaan samalla merkittävää vipuvaikutusta eli yritysten investointien moninkertaista kasvua suhteessa julkisiin investointeihin.

 

Hallituksen puoliväliriihessä päätettiin lisäksi perustaa parlamentaarinen työryhmä selvittämään keinoja, joilla sitoudutaan julkisen sektorin T&K-rahoituksen kasvuun kuluvan vuosikymmenen loppuun asti. Yli hallituskausien tehtävät suunnitelmat ovat tarpeen ennustettavuuden vuoksi, mutta samalla kipeästi kaivatut päätökset siirtyivät tulevaisuuteen. Tavoitteesta lienee jo laaja yksimielisyys, joten asian vieminen työryhmään saattaa viivästyttää kehitystä. Toisaalta laaja parlamentaarinen sitoutuminen on myös tärkeää.

 

Julkisen sektorin tavoitteet ja TKI-tiekartta uhkaavat kuitenkin saada heikon lähtölaukauksen. Opetus- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon mukaan tieteestä ja tutkimuksesta ollaan vuonna 2023 leikkaamassa 35 miljoonaa euroa, vaikka tavoitetasosta ollaan jo reilusti jäljessä. Suhteellisen pienten säästöjen vastapainona annetaan kokoaan suurempi viesti, joka heikentää uskottavuutta hallituksen sitoutumisesta TKI-tiekarttaan.

 

Julkisen sektorin investointien lisääminen onnistuu, mikäli poliitikoilla on yhteinen tahtotila, mutta yritysten osalta tilanne on huomattavasti monimutkaisempi. Kunnianhimoisen T&K-investointitavoitteen saavuttaminen ei onnistu ilman yrityksiä. Täytyykin toivoa, että TKI-tiekartan mukaisen vuoropuhelun avulla löydetään keinot, joilla saavutetaan yritysten T&K-investointien merkittävä kasvu. Julkisen sektorin T&K-panostuksien kasvattaminen on hyvä alku, mutta lopulta ratkaisevaa on yritysten mukaan saaminen.

 

 

Unkuri Pauli

Pauli Unkuri

Teollisuuden Palkansaajien korkeakouluharjoittelija, Valtiotieteiden kandidaatti Pauli Unkuri

@pauliunkuri

Facebook kommentointi