Ismo Kokko: Suomen Yrittäjät siirtämässä palkkojen maksun veronmaksajien maksettavaksi

Suomen Yrittäjät on alkuviikosta jatkanut palkansaajien moukaroimista ehdotuksilla irtisanomisen vauhdittamisesta ja viimeksi eilen (12.7) täällä Porissa työehtosopimusten yleissitovuuden purkamisesta.

Suomen Yrittäjät on alkuviikosta jatkanut palkansaajien moukaroimista ehdotuksilla irtisanomisen vauhdittamisesta ja viimeksi eilen (12.7) täällä Porissa työehtosopimusten yleissitovuuden purkamisesta. Molemmat ehdotukset ovat SY:n pitkäaikaisia tavoitteita, mutta juuri nyt tuntuu siltä, että vauhtia on uuden toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen johdolla lisätty.

Esityksistä jälkimmäinen, yleissitovuuden purkaminen, herättää erityistä huolta, sillä siihen sisältyy ansa jota ei välttämättä tule heti ajatelleeksi. Mikäli palkkojen minimisäätely puretaan, tarkoittaa se sitä, että osa työntekijöistä ansaitsee jatkossa pienempää palkkaa. Kun tilanne jatkuu riittävän kauan, ei sillä pienemmällä palkalla enää tule toimeen. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että puuttuva osa on maksettava verovaroista, tavalla tai toisella. Tämä siis siinä tapauksessa, että ihmisten halutaan jatkossakin tulevan säädyllisesti toimeen. Näin olemme sivutuotteena siirtäneet yrityksen palkanmaksun veronmaksajien harteille.

Suomessa ei ole voimassa minimipalkkalakia, joka takaisi kaikille tietyn euromääräisen tuntipalkan. Sen sijaan, meillä on tähän saakka sovittu minimipalkoista työ- ja virkaehtosopimuksin jo noin satakunta vuotta, sopimustoiminnan laajentuessa historian varrella. Tästä syystä Suomea tavataan sanoa sopimusyhteiskunnaksi. 1970-luvulla työnantajapuolen halusta ja ajamana Suomeen kehitettiin yleissitovuuden periaatteet, eli jos järjestäytyminen on jollakin alalla yli puolet, on kaikkien alan yritysten noudatettava yleissitovia työehtoja. Tällä mekanismilla on haluttu estää epäkelpo kilpailu kohtuuttoman huonoilla työehdoilla. Kaikilla katsotaan edelleen olevan oikeus työhön ja toimeentuloon.

Mikäli meiltä poistettaisiin yleissitovuuden mekanismit, on tilalle tultava jotakin muuta, joka takaa kohtuulliset työehdot kaikille työntekijöille. Yleensä ottaen vaihtoehtoja on kolme: lainsäädännöllä säädettävä minimipalkka, yrittäjäjärjestöjen liityntäsopimukset olemassa oleviin työehtosopimuksiin tai yrittäjäjärjestöjen oma työehtosopimustoiminta. Liityntäsopimuksilla sovittaisiin samoista työehdoista kuin alkuperäisessä työehtosopimuksessa, mukaan lukien paikallisen sopimisen mahdollisuudet. Mitään näistä vaihtoehdoista Suomen Yrittäjät ei kuitenkaan ole esittänyt. Eivätkä oikeastaan mitään muutakaan minimiehtojen säätelyä. Palkkaa maksettaisiin vapaasti alle toimeentulon ja loppu katetaan verovaroista. Eli toistan: näin yritys on ulkoistanut palkanmaksunsa veronmaksajille.

Vaihtoehtona esitetty paikallinen sopiminen kuulostaa helpolta ja kauniilta ratkaisulta, mutta toimii harvoissa tilanteissa tasapuolisesti. Yksittäinen työntekijä ja yritys eivät ole tasavertaisia sopijaosapuolia, valitettavasti. Tästä syystä työntekijöillä on oltava minimiturva, se on yksi ay-liikkeen perusperiaatteita jatkossakin. 

Kokko Ismo

Ismo Kokko

Ismo Kokko on Teollisuuden palkansaajien pääsihteeri. Hänen tehtävänään on vaikuttaa suomalaisen teollisuuden hyvinvointiin, kasvun ja työpaikkojen luomiseksi. Kokko on koulutukseltaan tradenomi ja kauppatieteen maisteri.

@kokkoismo

Facebook kommentointi