Ruotsissa työntekijöiden ja työnantajien järjestäytymisaste on korkea, ja Teollisuussopimus asettaa palkkanormin. Ruot...

Ruotsissa työntekijöiden ja työnantajien järjestäytymisaste on korkea, ja Teollisuussopimus asettaa palkkanormin. Ruotsi asetetaan usein vertailun kohteeksi, kun puhutaan työmarkkinoiden uudistamisesta. Ruotsi on Suomen tärkein kilpailijamaa ja maiden talouksilla on paljon yhtäläisyyksiä. Molemmissa maissa liittotason työehtosopimukset ovat keskeinen osa työmarkkinoita. Niissä säädellään palkkojen ja työaikojen ohella laajalti myös muista työsuhteen ehdoista. Ruotsissa työehtosopimukset kattavat liki 90% palkansaajista, ja maan palkkahajonta on Euroopan pienimpiä. Työehtosopimusten kattavuutta selittää korkea järjestäytymisaste sekä työntekijä- että työnantajapuolella. Palkkahajonta on pientä, koska neuvottelujen koordinaatio on Ruotsissa vahvaa. Paikallisessa sopimisessa yksityisellä sektorilla Suomi ja Ruotsi ovat melko lähellä toisiaan. Merkittäviä eroja löytyy julkiselta sektorilta, erityisesti toimihenkilöitä koskien: Ruotsissa julkisen sektorin toimihenkilöistä 81% ovat täysin hajautetun sopimisen piirissä. Työmarkkinafakta #2 jatkaa Teollisuuden palkansaajien työmarkkinafaktojen sarjaa. Sarjassa nostamme esiin yksitellen yhden työelämää tai työmarkkinoita koskevan faktan. Sarjassa esitellyt nostot pohjautuvat työhön ja työmarkkinoihin keskittyvään Edistys-julkaisusarjaamme. Päivän työmarkkinafakta on Edistys-analyysistä 3/2021: ”MITEN PALKOISTA SOVITAAN? – Suomen ja Ruotsin työmarkkinamallit vertailussa”. Voit lukea koko analyysin sivuiltamme: tpry.fi tai klikkaamalla linkkiä biossa! #työmarkkinafakta #ruotsi #työehtosopimus

Facebook kommentointi