Huomattavan suuri osa palkansaajista Suomessa on tyytyväisiä työhönsä. Työolot vaikuttavat työtyytyväisyyteen ja niillä on keskeinen merkitys työssä jaksamiselle ja suoriutumiselle työtehtävissä. Siten työntekijöiden kokema hyvinvointi vaikuttaa myös yritysten tuottavuuteen. Työtyytyväisyyttä parantavat hyvät työolot ja esimerkiksi työntekijöiden osallistumista tukevat johtamismenetelmät. Näitä ovat mm. kannustepalkkaus, tiimityö, työpaikkakoulutus ja informaation jakaminen... työyhteisössä. Epämukavat työolot heikentävät työtyytyväisyyttä sekä voivat aiheuttaa merkittäviä kustannuksia yrityksille. Työhönsä tyytymättömät työntekijät vaihtavat todennäköisemmin työpaikkaa ja sairauspoissaolot lisääntyvät. Työtyytyväisyyden parantamisessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota työpaikkoihin, joissa työntekijöiden kokema tyytyväisyys on poikkeuksellisen matalalla tasolla, koska niissä on suurimmat mahdollisuudet parantaa keskimääräistä työtyytyväisyyttä. Myös työuria voidaan pidentää työoloja parantamalla, koska epämukavat työolot heikentävät työtyytyväisyyttä ja lisäävät ajatuksia varhaisesta eläköitymisestä. Työmarkkinafakta #7 jatkaa Teollisuuden palkansaajien työmarkkinafaktojen sarjaa. Sarjassa nostamme esiin yksitellen yhden työelämää tai työmarkkinoita koskevan faktan. Sarjassa esitellyt nostot pohjautuvat työhön ja työmarkkinoihin keskittyvään Edistys-julkaisusarjaamme. Päivän työmarkkinafakta on Edistys-raportista 3/2020: ”TYÖHYVINVOINTI KANNATTAA. Työolot, työtyytyväisyys ja tuottavuus”. Voit lukea koko raportin täältä: https://www.tpry.fi/…/tyohyvinvointi-kannattaa.-tyoolot-tyo…
Facebook kommentointi