Uutta tutkimustietoa osaajapulaan: Suomen maakuva on myönteinen, mutta omalle alalle työllistyminen on korkeasti koulutetuille ulkomaalaisille usein hankalaa

Suuri osa Suomessa asuvista korkeasti koulutetuista ulkomaalaisista on kotiutunut hyvin ja työskentelee koulutustaan vastaavissa tehtävissä. Tutkimus kuitenkin tunnistaa Suomeen asettumiseen liittyviä kehityskohteita.

Valtaosa kyselyyn vastanneista kertoo sopeutuneensa elämään Suomessa erittäin tai melko hyvin (79 %). Liki puolet (48 %) arvioi sopeutumisen tapahtuneen alle vuodessa.

Kehittämiskohteitakin on. Suomesta poismuuttoa lähitulevaisuudessa harkitsee peräti 39 prosenttia. Lähes joka viides (17 %) on kotiutunut tänne jokseenkin tai erittäin heikosti. Työttömyys sekä kielitaidon ja suomalaisten ystävien puute vaikeuttavat kotiutumista ratkaisevasti.

 

Suomen maakuvalla on myönteinen vaikutus osaajien houkutteluun
 

Tärkeimpiä syitä muuttaa Suomeen ovat työ, opiskelu, suomalainen puoliso ja halu asua täällä. Työn vuoksi muuttaneista 54 prosentilla ei ollut aiempia siteitä Suomeen. Suomeen liitetyillä mielikuvilla on ollut merkitystä maahan muutettaessa.
 

Työn vuoksi muuttaneista 54 prosentilla ei ollut aiempia siteitä Suomeen. Suomeen liitetyillä mielikuvilla on ollut merkitystä maahan muutettaessa.


Suomeen muuttaneiden mielestä maan vahvuuksia ovat hyvä elintaso, luonnonläheisyys, turvallisuus sekä työn ja vapaa-ajan yhdistämisen mahdollisuus.

 

Valtaosa työllistyy hyvin, mutta osa joutuu luomaan uuden uran
 

Työn perässä muuttaneista korkeasti koulutetuista puolella (51 %) oli työpaikka tiedossa jo ennen muuttoa. Niistä, joilla työpaikkaa ei vielä ollut, hieman yli puolet (54 %) työllistyi ensimmäisen vuoden aikana, neljännes muutamassa kuukaudessa.

Erityisesti parisuhteen vuoksi muuttaneista moni (51 %) joutui vaihtamaan Suomeen muutettuaan urasuunnitelmia. Noin puolet ei usko suomalaisten työnantajien arvostavan ulkomailla hankittua kokemusta, tutkintoa tai verkostoja.

 

Rekrytointitavoissa on parannettavaa

 

Ulkomaalaiset osaajat näkevät suomalaisissa rekrytointitavoissa parantamisen varaa.

Tutkimukseen vastanneista 39 prosenttia oli kokenut syrjintää työelämässä. Syrjintää kokeneet kertoivat sen liittyneen erityisesti heidän kieli- ja kansallisuustaustaansa.

Syrjintää kokeneista 68 prosenttia on kokenut tulleensa syrjityksi ennen työhaastatteluun pääsyä. Anonyymia rekrytointiprosessia pitää tärkeänä puolet (51 %).  

Neljä viidestä (78 %) toivoo, että vaadittava suomen tai ruotsin kielen taito mainitaan työnhakuilmoituksessa. Suomen tai ruotsin kielen opiskelua työajalla pidetään erittäin tärkeänä (78 %). Yhteisen kielen käyttämistä työpaikkojen epämuodollisissa keskusteluissa kannatetaan voimakkaasti (86 %).

Tiedot selviävät tuoreesta kyselytutkimuksesta, johon vastasivat Suomessa asuvat ulkomaalaiset korkeasti koulutetut osaajat sekä puolisonsa työn vuoksi Suomeen muuttaneet. Kysely toteutettiin 23.3.–31.5.2022. Siihen vastasi 753 Suomessa asuvaa ulkomaalaista. Tutkimuksen toteutti E2 Tutkimus osana Kansainvälisten osaajien Suomi -tutkimushanketta. Teollisuuden palkansaajat on mukana hanketta rahoittavassa konsortiossa.

 

* * * * *

Tietoa tutkimuksesta

Kansainvälisten osaajien Suomi -tutkimushanketta rahoittavat Elinkeinoelämän keskusliitto, Teknologiateollisuus, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Keva, Tekniikan Akateemiset, Teollisuuden palkansaajat, ulkoministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Business Finland sekä Helsingin, Espoon, Tampereen ja Oulun kaupungit.

Tutkimuksen toteuttaa yleishyödyllinen tutkimuslaitos E2 Tutkimus. Hankkeen toteutusaika 10/2021–3/2023.

Lisätietoa hankkeesta:

Kotisivu: https://www.kvosaajiensuomi.com/

Sosiaalinen media: Twitter, Facebook & LinkedIn


Facebook kommentointi