Vaikutusarvioinnit osaksi päätöksentekoa - Miten varmistamme politiikassa, että teemme oikeita asioita.

Nimi: Vaikutusarvioinnnit osaksi päätöksentekoa – Miten varmistamme politiikassa, että teemme oikeita asioita
Kirjoittajat: MuM Oskari Nokso-Koivisto, KTT Matti Sarvimäki, Otto Toivanen Ph.D.
Julkaisija: Teollisuuden palkansaajat TP ry
ISBN: ISBN 978-952-7324-06-6 (nidos), ISBN 978-952-7324-07-3 (pdf)
Lataa Raportti PDF (18,35KB)

Politiikkatoimien vaikutusten jälkiarviointi antaisi lainsäätäjille ja kansalaisille luotettavaa tietoa siitä, kuinka yhteiskunnalliset toimet tosiasiassa vaikuttavat. Aalto-yliopiston taloustieteen työryhmä esittää TP ry:n julkaisemassa Edistys-raportissa, että politiikkatoimien jälkiarviointi otettaisiin kiinteäksi osaksi suomalaista päätöksentekojärjestelmää. Olennaista olisi huolehtia verrokkiryhmän syntymisestä hyvissä ajoin.

Ilman luotettavaa tutkimustietoa emme voi olla varmoja siitä, että teemme tarkoituksenmukaisia asioita yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. On mahdollista, että julkisen sektorin resursseja käytetään toimenpiteisiin, joilla ei ole haluttuja vaikutuksia.

Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi on jo osa lainsäädäntöprosessia Suomessa. Jälkiarviointi tarkoittaa lain tai politiikkatoimen vaikuttavuuden tai toimivuuden selvittämistä toimeenpanon jo alettua. Järjestelmällinen politiikkatoimien vaikutusten jälkiarviointi antaisi lainsäätäjille ja kansalaisille luotettavaa tietoa siitä, kuinka yhteiskunnalliset toimet tosiasiassa vaikuttavat, ja edesauttaisi korjaavien muutosten tekemistä.

Aalto-yliopiston taloustieteen työryhmä - Oskari Nokso-Koivisto, Matti Sarvimäki ja Otto Toivanen - esittää TP ry:n julkaisemassa Vaikutusarvioinnit osaksi päätöksentekoa - Miten varmistamme politiikassa, että teemme oikeita asioita? -raportissa, että politiikkatoimien laadukas ja luotettava jälkiarviointi otettaisiin kiinteäksi osaksi suomalaista päätöksentekojärjestelmää. 

Työryhmän mukaan jälkiarvioinnin käyttöönotto ei Suomessa vaatisi kuin pieniä muutoksia nykyisiin toimeenpanotapoihin. Suomi on siitä edullisessa asemassa, että meillä on valmiiksi olemassa luotettavat ja laajat viranomaisten ylläpitämät rekisteriaineistot, jotka mahdollistavat vaikutusten tutkimisen laadukkaasti ja kustannustehokkaasti.

Vaikuttavuuden arviointi on työryhmän mukaan yksinkertaisinta ja luotettavinta silloin, kun käytettävissä on aidosti vertailukelpoinen verrokkiryhmä. Vaikutusarvioinnit osaksi päätöksentekoa -raportissa työryhmä esittelee tapoja verrokkiryhmän ja luotettavan koeasetelman luomiseksi suomalaisessa toimintaympäristössä. 

Vaikutusarvioinnit osaksi päätöksentekoa - Miten varmistamme politiikassa, että teemme oikeita asioita? on jo neljäs julkaisu TP:n Edistys-sarjassa. Raportti julkaistiin Helsingissä 24.5.2019. 

Lisätietoja: 

Tutkimus- ja viestintävastaava Merja Jutila Roon, p. 050 325 4427, merja.jutila-roon@tpry.fi

Teknologinen kehitys ja katoava keskiluokka: Mihin työntekijät päätyvät?

Edistys-raportit / Tiedote / Uutinen

Keskipalkkaisten ammattien työvoimaosuus on pienentynyt Suomessa samalla kun korkea- ja matalapalkkaisten ammattien osuudet ovat kasvaneet. Terhi Maczulskijin tekemä tutkimus paljastaa, että toimistotyöntekijöillä on tuotantotyöntekijöitä suurempi todennäköisyys siirtyä asiantuntijatöihin. Perinteisten teollisuustöiden työntekijät sitä vastoin sijoittuvat todennäköisemmin matalapalkkaisiin ammatteihin tai jäävät työttömäksi.

Julkaisun sivulle

Työntekijöiden edustus yrityksen päätöksenteossa - tehotonta ja turhaa vai kaikille parempi?

Edistys-analyysit / Tiedote / Uutinen

Teollisuuden palkansaajat ja kansainvälinen tutkimusryhmä selvittivät 30 vuotta voimassa olleen hallintoedustuslain toteutumista yrityksissä henkilöstön edustajille lähetetyllä kyselyllä. Vastauksista käy ilmi, että erot yritysten välillä ovat suuria sekä hallintoedustuksen toteutuksessa että järjestelmän toimivuudessa. Ratkaisuksi analyysi esittää työntekijöiden edustajille tarkemmin määriteltyä roolia yritysten päätöksenteossa. Tämä tukisi henkilöstön ja yritysjohdon yhteistyötä, lisäisi luottamusta ja hyödyttäisi sekä yritystä että sen työntekijöitä.

Julkaisun sivulle