Vaikutusarvioinnit osaksi päätöksentekoa - Miten varmistamme politiikassa, että teemme oikeita asioita.

Nimi: Vaikutusarvioinnnit osaksi päätöksentekoa – Miten varmistamme politiikassa, että teemme oikeita asioita
Kirjoittajat: MuM Oskari Nokso-Koivisto, KTT Matti Sarvimäki, Otto Toivanen Ph.D.
Julkaisija: Teollisuuden palkansaajat TP ry
ISBN: 978-952-7324-06-6 (nidos), 978-952-7324-07-3 (pdf)
Lataa Raportti PDF (18,35KB)

Politiikkatoimien vaikutusten jälkiarviointi antaisi lainsäätäjille ja kansalaisille luotettavaa tietoa siitä, kuinka yhteiskunnalliset toimet tosiasiassa vaikuttavat. Aalto-yliopiston taloustieteen työryhmä esittää TP ry:n julkaisemassa Edistys-raportissa, että politiikkatoimien jälkiarviointi otettaisiin kiinteäksi osaksi suomalaista päätöksentekojärjestelmää. Olennaista olisi huolehtia verrokkiryhmän syntymisestä hyvissä ajoin.

Ilman luotettavaa tutkimustietoa emme voi olla varmoja siitä, että teemme tarkoituksenmukaisia asioita yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. On mahdollista, että julkisen sektorin resursseja käytetään toimenpiteisiin, joilla ei ole haluttuja vaikutuksia.

Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi on jo osa lainsäädäntöprosessia Suomessa. Jälkiarviointi tarkoittaa lain tai politiikkatoimen vaikuttavuuden tai toimivuuden selvittämistä toimeenpanon jo alettua. Järjestelmällinen politiikkatoimien vaikutusten jälkiarviointi antaisi lainsäätäjille ja kansalaisille luotettavaa tietoa siitä, kuinka yhteiskunnalliset toimet tosiasiassa vaikuttavat, ja edesauttaisi korjaavien muutosten tekemistä.

Aalto-yliopiston taloustieteen työryhmä - Oskari Nokso-Koivisto, Matti Sarvimäki ja Otto Toivanen - esittää TP ry:n julkaisemassa Vaikutusarvioinnit osaksi päätöksentekoa - Miten varmistamme politiikassa, että teemme oikeita asioita? -raportissa, että politiikkatoimien laadukas ja luotettava jälkiarviointi otettaisiin kiinteäksi osaksi suomalaista päätöksentekojärjestelmää. 

Työryhmän mukaan jälkiarvioinnin käyttöönotto ei Suomessa vaatisi kuin pieniä muutoksia nykyisiin toimeenpanotapoihin. Suomi on siitä edullisessa asemassa, että meillä on valmiiksi olemassa luotettavat ja laajat viranomaisten ylläpitämät rekisteriaineistot, jotka mahdollistavat vaikutusten tutkimisen laadukkaasti ja kustannustehokkaasti.

Vaikuttavuuden arviointi on työryhmän mukaan yksinkertaisinta ja luotettavinta silloin, kun käytettävissä on aidosti vertailukelpoinen verrokkiryhmä. Vaikutusarvioinnit osaksi päätöksentekoa -raportissa työryhmä esittelee tapoja verrokkiryhmän ja luotettavan koeasetelman luomiseksi suomalaisessa toimintaympäristössä. 

Vaikutusarvioinnit osaksi päätöksentekoa - Miten varmistamme politiikassa, että teemme oikeita asioita? on jo neljäs julkaisu TP:n Edistys-sarjassa. Raportti julkaistiin Helsingissä 24.5.2019. 

Lisätietoja: 

Tutkimus- ja viestintävastaava Merja Jutila Roon, p. 050 325 4427, merja.jutila-roon@tpry.fi

Mainettaan parempi. Yrityspäättäjien näkemyksiä suomalaisesta työmarkkinamallista

Edistys-analyysit / Tiedote / Uutinen

Teollisuuden palkansaajat teetti Aula Researchillä yrityspäättäjille suunnatun työehtosopimusjärjestelmää koskevan kyselyn. Tulosten perusteella yritykset ovat keskimäärin melko tyytyväisiä suomalaiseen työehtosopimusjärjestelmään. Paikallista sopimista halutaan lisätä valtakunnallisten työehtosopimusten puitteissa.

Julkaisun sivulle

TYÖMARKKINANEUVOTTELUT 2019-2020. Suomen mallin sekä neuvottelu- ja sovittelujärjestelmän tulevaisuus.

Edistys-katsaukset / Tiedote / Uutinen

Käynnissä oleva neuvottelukierros on ollut vaikea. Lasse Laatunen esittää ratkaisuksi neuvottelu- ja sovittelujärjestelmän uudistamista. Liittokohtainen sopimisen malli kaipaa tuekseen selkeämpiä pelisääntöjä, ja keskusjärjestöillä tulisi olla edellytykset neuvotella työmarkkinoita laajemmin koskevat asiat pois liittoneuvottelujen tieltä. Useamman sovittelijan ja sovittelijaryhmän käyttö puolestaan monipuolistaisi sovitteluosaamista, kirjoittaa Laatunen uudessa Edistys-katsauksessa.

Julkaisun sivulle