Teknologinen kehitys ja katoava keskiluokka: Mihin työntekijät päätyvät?

Nimi: Teknologinen kehitys ja katoava keskiluokka: Mihin työntekijät päätyvät?
Kirjoittajat: KTT, FM Terhi Maczulskij
Julkaisija: Teollisuuden Palkansaajat TP ry
ISBN: 978-952-7324-08-0 (nidos), 978-952-7324-09-7 (pdf)
Lataa Raportti PDF (1,71KB)

Keskipalkkaisten ammattien työvoimaosuus on pienentynyt Suomessa samalla kun korkea- ja matalapalkkaisten ammattien osuudet ovat kasvaneet. Terhi Maczulskijin tekemä tutkimus paljastaa, että toimistotyöntekijöillä on tuotantotyöntekijöitä suurempi todennäköisyys siirtyä asiantuntijatöihin. Perinteisten teollisuustöiden työntekijät sitä vastoin sijoittuvat todennäköisemmin matalapalkkaisiin ammatteihin tai jäävät työttömäksi.

Teollisuuden palkansaajat TP ry:n Edistys-sarjassa julkaistu uusi tutkimus osoittaa työn polarisaation olevan arkea myös Suomessa. ETLA:n tutkimuspäällikkö, KTT Terhi Maczulskijin laatimasta Teknologinen kehitys ja katoava keskiluokka: Mihin työntekijät päätyvät? -raportista käy ilmi, että keskipalkkaisten ammattien työvoimaosuus on pienentynyt merkittävästi viimeisten vuosikymmenien aikana. Samaan aikaan sekä matalapalkkaisen palvelutyön että korkeapalkkaisten asiantuntijatehtävien osuudet työllisistä ovat vastaavasti kasvaneet. 

 

Rutiinimuotoista työtä korvautuu automaation ja digitalisaation myötä. Erityisesti toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöiden, prosessi- ja kuljetustyöntekijöiden sekä rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden määrät ovat vähentyneet. Yhteensä näitä työpaikkoja on kadonnut viidessätoista vuodessa peräti 140 000.

 

Tutkimuksessa selvitettiin näissä kadonneissa työtehtävissä toimineiden ihmisten siirtymää työmarkkinoilla. Keskeinen havainto on, että toimistotehtävissä toimineet löytävät aiempaa korkeapalkkaisempaa asiantuntijatyötä huomattavasti todennäköisemmin kuin rutiininomaisissa teollisuustöissä työskennelleet. Jälkimmäisistä selvästi suurempi osa ajautui joko matalapalkkaisiin palvelutöihin tai työttömäksi. Erityisen heikosti pärjäsivät suorittavaa työtä teollisuudessa tehneet matalasti koulutetut naiset.

 

Suurin selittävä tekijä menestyksessä on ammatin luonteen lisäksi pohjakoulutus. Mitä matalampi koulutustaso, sitä suurempi on todennäköisyys elintason pudotukseen työn murroksessa. Havainnot perustelevat myös koulutuspolitiikan suuntaamista tukemaan vähemmän koulutusta saaneiden työntekijöiden työuran aikaista koulutusta. Erityisesti teollisuudessa toimivien, rutiinityötä tekevien henkilöiden täydennys- ja uudelleenkoulutusta tulisi lisätä, sillä he ovat riskiryhmää niin nykyisen työn korvautumisen kuin uudelleentyöllistymisen vaikeuden osalta. 

 

Teknologinen kehitys ja katoava keskiluokka: Mihin työntekijät päätyvät? on viides julkaisu TP:n Edistys-sarjassa. Se julkaistiin Helsingissä 14.2.2020. 

Lisätietoja:
Pääsihteeri Merja Jutila Roon, p. 050 325 4427, merja.jutila-roon@tpry.fi

Kuinka lisätä työllisyyttä aktiivisella työvoimapolitiikalla? Suosituksia Suomelle

Edistys-raportit / Tiedote / Uutinen

Työvoimapolitiikan tutkija, VTM Ari-Matti Näätäsen kirjoittamassa raportissa käydään läpi Suomen kannalta olennaisia vaikuttavuuskirjallisuuden esimerkkejä aktiivisesta työvoimapolitiikasta. Raportin keskeisiä havaintoja on, että yksi palvelu ei välttämättä sovi kaikille. Kehittämällä kohdennettuja ja yksilöllisesti räätälöityjä työvoimapolitiikan palveluita pystytään parantamaan sekä työllisyyttä että työttömien hyvinvointia.

Julkaisun sivulle

Työhyvinvointi kannattaa. Työolot, työtyytyväisyys ja tuottavuus

Edistys-raportit / Tiedote / Uutinen

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkija, Jyväskylän yliopiston terveystaloustieteen professori Petri Böckerman ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen emeritusprofessori Pekka Ilmakunnas ovat uudessa Edistys-raportissa koonneet yksiin kansiin tuloksia tekemistään työoloja koskevista tutkimuksista. Raportista selviää, että työolot vaikuttavat muun muassa työtyytyväisyyteen, yritysten tuottavuuteen sekä työurien pituuteen.

Julkaisun sivulle
4125265142