Teollisuuden palkansaajat TP ry:n ensimmäisen Edistys-tutkimusraportin kirjoittajat peräänkuuluttavat laaja-alaisempaa ja vaikuttavampaa suomalaisen koulutuspolitiikan päätöksentekoa.
Työn murrokseen ja teknologiseen kehitykseen liittyvät koulutusjärjestelmän uudistushankkeet eivät ole onnistuneet läpäisemään koulujen kulttuuria. Koulutuksen digiloikka – Miten onnistumme suomalaisten osaamisen päivittämisessä -tutkimusraportissa osoitetaan, että 1990-luvulta alkaen koulutusjärjestelmän suunnittelussa ongelmia on osattu identifioida hyvin, mutta ratkaisut eivät ole ulottuneet koulutuksen käytäntöihin.
Tutkimusprofessori, VTT Tommi Hoikkala ja dosentti, FT Tomi Kiilakoski esittävät tutkimusraportin artikkelissaan, että koulutusjärjestelmän menestyksellinen uudistaminen teknologiseen kehitykseen liittyen vaatii tuekseen peruskoulu-uudistuksen kaltaista komiteatyötä. Työnimeksi Hoikkala ja Kiilakoski ehdottavat komitealle Jatkuvan oppimisen digitalisaatiokysymys. Komiteatyö parantaisi koulutusuudistusten valmistelua ja koordinaatiota, kun kasvatustiede ja tutkimus olisivat jatkuvasti läsnä valmisteluprosessin eri vaiheissa. Samalla hallinnon virkamiesvalmistelu, parlamentaarinen poliittinen ohjaus ja koulutuksen asiantuntijuus saataisiin nykyistä paremmin nivottua yhteen. Tarvittaessa komitea työskentelisi yli hallituskauden.
Tutkimusraportin toisessa artikkelissa vanhempi tutkija, KTT Hannu Karhunen on laatinut tiekartan, jonka avulla voidaan varmistua aikuiskoulutuksen vaikuttavuudesta.
Aikuisväestön koulutus on eri asia kuin lasten ja nuorten koulutus. Aikuisilla on usein jo valmiiksi tutkinto tai työpaikka, jolloin koulutuksen vaihtoehtoiskustannukset kasvavat. Toisekseen nuoret maksavat koulutuskustannuksia takaisin verojen muodossa aikuisia pidempään. Kolmanneksi aikuiskoulutukseen osallistuu vuosittain rajallinen ja valikoitunut joukko aikuisia. Karhunen huomauttaa, että jos julkisrahoitteisen aikuiskoulutuksen kohdentamisessa ja tukimuotojen kehittämisessä ei onnistuta oikein, niin tulevina vuosina todennäköisesti hukataan merkittävä määrä julkisia resursseja. Ongelman korjaamiseksi Karhunen esittää mallin rakenteesta, joka mahdollistaa aikuiskoulutuksen kehittämisen tutkittuun tietoon perustuen.
Kansanedustaja, VTT Pilvi Torsti ja projektipäällikkö, KM Maria Mäkynen hahmottelevat raportissa suuntaviivoja työn murrokseen liittyvän osaamistason nostamiselle. Torsti ja Mäkynen haluavat virittää koulutusradikaalia ilmapiiriä, joka vahvistaa kaikkien kansalaisten koulutusmyönteisyyttä ja osaamishalua. Keskeiset välineet ovat osaamistilien ja osaamiskeskuksien luominen. Osaamistilin avulla jokainen voi päivittää osaamistaan. Samalla se auttaa hahmottamaan resurssien tasaisempaa kohdentamista ja koulutuksen kanavoimista matalasti kouluttautuneille. Osaamiskeskukset tukisivat ihmisiä oman osaamisen tunnistamisessa ja kehittämisessä yhdistämällä työvoimapalveluja, koulutuspalveluja, kotoutustyötä ja työnantajien henkilöstöhallinnon työtä.
Koulutuksen digiloikka – Miten onnistumme suomalaisten osaamisen päivittämisessä -tutkimusraportti avaa TP:n Edistys-julkaisusarjan. Edistys visioi tulevaisuutta, tuottaa uusia näkökulmia yhteiskunnalliseen keskusteluun ja esittää konkreettisia ratkaisuehdotuksia poliittisen päätöksenteon tueksi.
Tutkimusraportti julkaistiin Helsingissä 10.12.