Koulutuksen digiloikka. Miten onnistumme suomalaisten osaamisen päivittämisessä.

Nimi: Koulutuksen digiloikka. Miten onnistumme suomalaisten osaamisen päivittämisessä.
Kirjoittajat: VTT Tommi Hoikkala, KTT Hannu Karhunen, FT Tomi Kiilakoski, KM Maria Mäkynen, VTT Pilvi Torsti, FM, VTM Matti Hirvola (toim.)
Julkaisija: Teollisuuden palkansaajat TP ry
ISBN: ISBN 978-952-7324-00-4 (nidos), ISBN 978-952-7324-01-1 (pdf)
Lataa Raportti PDF (4,37KB)

Teollisuuden palkansaajat TP ry:n ensimmäisen Edistys-tutkimusraportin kirjoittajat peräänkuuluttavat laaja-alaisempaa ja vaikuttavampaa suomalaisen koulutuspolitiikan päätöksentekoa.

Työn murrokseen ja teknologiseen kehitykseen liittyvät koulutusjärjestelmän uudistushankkeet eivät ole onnistuneet läpäisemään koulujen kulttuuria. Koulutuksen digiloikka – Miten onnistumme suomalaisten osaamisen päivittämisessä -tutkimusraportissa osoitetaan, että 1990-luvulta alkaen koulutusjärjestelmän suunnittelussa ongelmia on osattu identifioida hyvin, mutta ratkaisut eivät ole ulottuneet koulutuksen käytäntöihin.

Tutkimusprofessori, VTT Tommi Hoikkala ja dosentti, FT Tomi Kiilakoski esittävät tutkimusraportin artikkelissaan, että koulutusjärjestelmän menestyksellinen uudistaminen teknologiseen kehitykseen liittyen vaatii tuekseen peruskoulu-uudistuksen kaltaista komiteatyötä. Työnimeksi Hoikkala ja Kiilakoski ehdottavat komitealle Jatkuvan oppimisen digitalisaatiokysymys. Komiteatyö parantaisi koulutusuudistusten valmistelua ja koordinaatiota, kun kasvatustiede ja tutkimus olisivat jatkuvasti läsnä valmisteluprosessin eri vaiheissa. Samalla hallinnon virkamiesvalmistelu, parlamentaarinen poliittinen ohjaus ja koulutuksen asiantuntijuus saataisiin nykyistä paremmin nivottua yhteen. Tarvittaessa komitea työskentelisi yli hallituskauden.

Tutkimusraportin toisessa artikkelissa vanhempi tutkija, KTT Hannu Karhunen on laatinut tiekartan, jonka avulla voidaan varmistua aikuiskoulutuksen vaikuttavuudesta. Aikuisväestön koulutus on eri asia kuin lasten ja nuorten koulutus. Aikuisilla on usein jo valmiiksi tutkinto tai työpaikka, jolloin koulutuksen vaihtoehtoiskustannukset kasvavat. Toisekseen nuoret maksavat koulutuskustannuksia takaisin verojen muodossa aikuisia pidempään. Kolmanneksi aikuiskoulutukseen osallistuu vuosittain rajallinen ja valikoitunut joukko aikuisia. Karhunen huomauttaa, että jos julkisrahoitteisen aikuiskoulutuksen kohdentamisessa ja tukimuotojen kehittämisessä ei onnistuta oikein, niin tulevina vuosina todennäköisesti hukataan merkittävä määrä julkisia resursseja. Ongelman korjaamiseksi Karhunen esittää mallin rakenteesta, joka mahdollistaa aikuiskoulutuksen kehittämisen tutkittuun tietoon perustuen.

Kansanedustaja, VTT Pilvi Torsti ja projektipäällikkö, KM Maria Mäkynen hahmottelevat raportissa suuntaviivoja työn murrokseen liittyvän osaamistason nostamiselle. Torsti ja Mäkynen haluavat virittää koulutusradikaalia ilmapiiriä, joka vahvistaa kaikkien kansalaisten koulutusmyönteisyyttä ja osaamishalua. Keskeiset välineet ovat osaamistilien ja osaamiskeskuksien luominen. Osaamistilin avulla jokainen voi päivittää osaamistaan. Samalla se auttaa hahmottamaan resurssien tasaisempaa kohdentamista ja koulutuksen kanavoimista matalasti kouluttautuneille.

Tutkimusraportti julkaistiin Helsingissä 10.12. 

Irti keskitetystä, kohti paikallista? Neljä myyttiä paikallisesta sopimisesta

Edistys-analyysit / Tiedote / Uutinen

Teollisuuden palkansaajien julkaisemassa analyysissä työelämän ja työmarkkinoiden tutkijat arvioivat neljää paikallista sopimista koskevaa yleistä väittämää, joista kolmeen he eivät löytäneet tieteellistä näyttöä.

Julkaisun sivulle

Työntekijöiden edustus yrityksen päätöksenteossa - tehotonta ja turhaa vai kaikille parempi?

Edistys-analyysit / Tiedote / Uutinen

Teollisuuden palkansaajat ja kansainvälinen tutkimusryhmä selvittivät 30 vuotta voimassa olleen hallintoedustuslain toteutumista yrityksissä henkilöstön edustajille lähetetyllä kyselyllä. Vastauksista käy ilmi, että erot yritysten välillä ovat suuria sekä hallintoedustuksen toteutuksessa että järjestelmän toimivuudessa. Ratkaisuksi analyysi esittää työntekijöiden edustajille tarkemmin määriteltyä roolia yritysten päätöksenteossa. Tämä tukisi henkilöstön ja yritysjohdon yhteistyötä, lisäisi luottamusta ja hyödyttäisi sekä yritystä että sen työntekijöitä.

Julkaisun sivulle