Miten palkoista sovitaan? - Suomen ja Ruotsin työmarkkinamallit vertailussa

Julkaisu: Teollisuuden palkansaajat TP ry
Nimi: Miten palkoista sovitaan?
Kirjoittajat: Merja Kauhanen
Julkaisija: Teollisuuden palkansaajat TP ry
ISBN: 978-952-7324-18-9 (nidos) 978-952-7324-19-6 (pdf)
Lataa Analyysi PDF (2,00KB)

Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija, KTT Merja Kauhanen vertailee uusimmassa Edistys-analyysissä Suomen ja Ruotsin palkanmuodostusta koskevia työehtosopimusmalleja keskenään. Kauhasen mukaan malleilla on paljon yhteistä, kuten sopimisen moniportaisuus sekä neuvottelujen koordinaatio. Paikallisessa sopimisessa suurimmat erot löytyvät hänen selvityksensä mukaan julkiselta sektorilta.

Suomen ja Ruotsin työmarkkinamalleissa on paljon yhteistä, suurimmat erot paikallisessa sopimisessa löytyvät julkiselta sektorilta
 

Ruotsia käytetään usein esimerkkinä, kun keskustellaan suomalaisesta työmarkkinamallista. Keskusteluissa nousee usein esiin se, että Ruotsissa ei ole yleissitovuutta tai että siellä paikallinen sopiminen on yleistä. Johtopäätöksiä saatetaan esittää yksityiskohtien perusteella muut Ruotsin työmarkkinamallia koskevat oleelliset tiedot sivuuttaen. Harvoin mainitaan esimerkiksi sitä, että neuvottelujen koordinaatio on Ruotsissa vahvaa, tai että kaikista hajautetuimmat neuvottelut löytyvät Ruotsin julkiselta sektorilta valtiolta ja kunnista. 

Teollisuuden palkansaajat haluaa edistää keskustelua työmarkkinoiden toiminnasta sekä tuoda julkiseen keskusteluun faktatietoa.

Uusimmassa Edistys-analyysissä Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija, KTT Merja Kauhanen vertailee Suomen ja Ruotsin palkanmuodostusta koskevia työehtosopimusmalleja keskenään. Hän käy läpi mistä kaikesta työehtosopimuksissa sovitaan, millä tasoilla palkoista sovitaan, kuinka laajasti työehtosopimuksia noudatetaan sekä miten koordinaatio on toteutettu Ruotsissa.

Yhteistä Suomen ja Ruotsin palkanmuodostusmalleille on Kauhasen mukaan ollut sopimisen moniportaisuus ja neuvottelujen koordinaatio. 

 

”Molemmissa maissa työehtosopimukset ovat keskeinen osa työmarkkinoita, ja niissä säädellään palkkojen ja työaikojen ohella laajalti myös muista työsuhteen ehdoista”, Kauhanen korostaa. 

 

Kauhasen analyysistä käy ilmi, että molempien maiden malleissa liittotason sopimukset ovat avainasemassa, työehtosopimusten kattavuus ja työntekijöiden järjestäytymisaste ovat korkeita. 

Paikallisessa sopimisessa yksityisellä sektorilla Suomi ja Ruotsi ovat melko lähellä toisiaan. Merkittäviä eroja löytyy julkiselta sektorilta, ja tämä koskee erityisesti toimihenkilöitä. Suomessa julkisella sektorilla kunnissa ja valtiolla liki 100 prosentille palkansaajista palkankorotus määräytyi vuonna 2018 yleiskorotuksena, jonka lisäksi sovittiin paikallinen erä. Ruotsin julkisen sektorin kaikista palkansaajista 52 prosenttia oli täysin paikallisen sopimisen piirissä ilman rajoituksia vuonna 2020, ja toimihenkilöistä peräti 81 prosenttia.

Edistys-analyysi MITEN PALKOISTA SOVITAAN? Suomen ja Ruotsin työmarkkinamallit vertailussa -analyysin julkaistiin perjantaina 29.10.2021 livestream-tapahtumassa. Kauhanen esitteli tilaisuudessa analyysin. Varatuomari Jukka Ahtela ja SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta esittivät kommenttipuheenvuorot. Teollisuuden palkansaajien hallituksen puheenjohtaja Juri Aaltonen avasi tilaisuuden. 

MITEN PALKOISTA SOVITAAN? - Suomen ja Ruotsin työmarkkinamallit vertailussa on yhdestoista julkaisu TP:n Edistys-sarjassa. Kaikki Edistys-julkaisut ovat vapaasti ladattavissa ja luettavissa osoitteessa: www.tpry.fi/edistys.

 

Voit katsoa tilaisuuden tallenteen TP:n Youtube-kanavalta

 

Lisätietoja:


Facebook kommentointi

Vaikutusarvioinnit osaksi päätöksentekoa - Miten varmistamme politiikassa, että teemme oikeita asioita.

Edistys-raportit / Tiedote / Uutinen

Politiikkatoimien vaikutusten jälkiarviointi antaisi lainsäätäjille ja kansalaisille luotettavaa tietoa siitä, kuinka yhteiskunnalliset toimet tosiasiassa vaikuttavat. Aalto-yliopiston taloustieteen työryhmä esittää TP ry:n julkaisemassa Edistys-raportissa, että politiikkatoimien jälkiarviointi otettaisiin kiinteäksi osaksi suomalaista päätöksentekojärjestelmää. Olennaista olisi huolehtia verrokkiryhmän syntymisestä hyvissä ajoin.

Julkaisun sivulle

Lasse Laatunen: Sopimisen edistäminen työmarkkinoiden murroksessa

Edistys-analyysit / Tiedote / Uutinen

Laatunen arvioi työmarkkinoiden tilannetta, käy läpi kolmikantaisen työ- ja sosiaalilainsäädännön valmistelun hyötyjä, ja esittää suuntaviivoja yhteistyölle ja sopimiselle TP ry:n julkaisemassa Edistys-analyysissä.

Julkaisun sivulle