Minne menet tutkimus- ja innovaatiopolitiikka?

Nimi: Minne menet tutkimus- ja innovaatiopolitiikka?
Kirjoittajat: YTM Antti Alaja ja VTM Tarmo Lemola
Julkaisija: Teollisuuden palkansaajat TP ry
ISBN: 978-952-7324-26-4 (Nidos) 978-952-7324-27-1 (PDF)
Lataa Analyysi PDF (2,15KB)

Teollisuuden palkansaajien uusimmassa Edistys-analyysissä tutkijat korostavat ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen tavoitteita tutkimus- ja innovaatiopolitiikan uutta visiota laadittaessa.

TKI-politiikassa tulisi nyt keskustella keinoista ja tavoitteista
 

Tutkimus- ja innovaatiopolitiikan painoarvo on kasvanut vauraissa maissa 2020-luvun alussa. Myös Suomessa on tapahtunut tutkimus- ja innovaatiopolitiikan korjausliike heikomman 2010-luvun jälkeen. Tätä heijastelee parlamentaarinen yhteisymmärrys tutkimus- ja kehittämismenojen nostamisesta 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta sekä uusi T&K-rahoituslaki.  
 

Teollisuuden palkansaajien Edistys-analyysissä väitöskirjatutkija, YTM Antti Alaja ja yhteiskuntatieteiden kunniatohtori, VTM Tarmo Lemola käyvät läpi tutkimus- ja innovaatiopolitiikan historiaa, uusia painotuksia sekä keskeisiä haasteita.
 

Alaja ja Lemola katsovat, että keskustelua tulisi seuraavaksi laajentaa laadullisempaan, sisällöllisempään ja periaatteellisempaan pohdintaan tutkimus- ja innovaatiopolitiikan tavoitteista ja keinoista. Seuraavaksi painopisteeksi Alaja ja Lemola nostavat tutkimus- ja innovaatiopolitiikan sovittamisen yhteen ilmastopolitiikan ja kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa.

Alaja ja Lemola linjaavat, että Suomessa on pikaisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin kansallisen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan vision ja strategian laatimiseksi ja pääministerin puheenjohtaman tutkimus- ja innovaationeuvoston aseman vahvistamiseksi.
 

”Tutkimus- ja innovaationeuvoston pitäisi laatia kattava katsaus tutkimus- ja innovaatiopolitiikan yhteensovittamisesta kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa ensi vaalikaudella. Suomessa tulisi esimerkiksi suunnitella ja toteuttaa uusia haastelähtöisiä ja laajapohjaiseen yhteistyöhön haastavia tutkimus, teknologia- ja innovaatio-ohjelmia”, tutkijat esittävät.
 

Julkaisussa Alaja ja Lemola korostavat myös pääomasijoittamisen ja innovatiivisten julkisten hankintojen merkitystä tutkimus- ja innovaatiotoiminnalle.
 

Valtion innovaatiotuen painopisteen siirryttyä pääomasijoittamisen puolelle 2010-luvulla, valtion rooli pääomasijoitusmarkkinoilla kaipaa Alajan ja Lemolan mukaan selkeyttämistä. Heidän mukaansa pääomasijoittamista tulisi tarkastella selkeästi osana tutkimus- ja innovaatiopolitiikan kokonaisuutta.
 

Julkiset hankinnat ovat keskeinen väline innovaatiopolitiikan kysyntäpuolella ja siten julkisten hankintojen merkitystä tki-politiikkatoimien kokonaisuudessa tulisi vahvistaa. Jos Suomi haluaa saavuttaa tavoitteensa hiilineutraalisuudesta vuoteen 2035 mennessä, tulisi julkisia hankintoihin sijoitettavia varoja valjastaa selkeästi ilmastoystävällisten ratkaisujen löytämiseen, tutkijat esittävät.

Edistys-analyysi Minne menet tutkimus- ja innovaatiopolitiikka? julkaistiin torstaina 9.3.2023. Tilaisuudessa raportin kirjoittajat Antti Alaja ja Tarmo Lemola esittelivät julkaisun. Paneelikeskusteluun osallistuivat Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka, johtaja Ulla Heinonen Elinkeinoelämän keskusjärjestö EK:sta, Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren, ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Kai Mykkänen. SAK:n elinkeinoasioiden päällikkö Lauri Muranen juonsi paneelin.  

Lisätietoja:

Pääsihteeri Merja Jutila Roon, 050 325 4427, merja.jutila-roon@tpry.fi
Antti Alaja, 040 195 2041, antti.alaja@helsinki.fi
Tarmo Lemola, tarmo.lemola@gmail.com


Facebook kommentointi

Irti keskitetystä, kohti paikallista? Neljä myyttiä paikallisesta sopimisesta

Edistys-analyysit / Tiedote / Uutinen

Teollisuuden palkansaajien julkaisemassa analyysissä työelämän ja työmarkkinoiden tutkijat arvioivat neljää paikallista sopimista koskevaa yleistä väittämää, joista kolmeen he eivät löytäneet tieteellistä näyttöä.

Julkaisun sivulle

Työntekijöiden edustus yritystason päätöksenteossa

Edistys-blogit / Tiedote / Uutinen

Teollisuuden palkansaajat ja kansainvälinen tutkimusryhmä tekivät yhdessä kyselyn henkilöstön edustajille hallintoedustusjärjestelmän toimivuudesta. Kysely oli osa tutkijoiden laajempaa yhteistä tutkimushanketta, jossa pyritään arvioimaan henkilöstön edustuksen vaikutuksia yritysten toimintaan muun muassa henkilö- ja yritystason rekisteriaineistoja hyödyntäen. Tässä blogissa professori Jarkko Harju (Tampereen yliopisto ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT) esittelee ryhmän rekisteriaineistoja koskevia tutkimustuloksia.

Julkaisun sivulle
4125265142