Minne menet tutkimus- ja innovaatiopolitiikka?
| Nimi: | Minne menet tutkimus- ja innovaatiopolitiikka? |
| Kirjoittajat: | YTM Antti Alaja ja VTM Tarmo Lemola |
| Julkaisija: | Teollisuuden palkansaajat TP ry |
| ISBN: | 978-952-7324-26-4 (Nidos) 978-952-7324-27-1 (PDF) |
| Lataa Analyysi PDF (2,15KB) |
Teollisuuden palkansaajien uusimmassa Edistys-analyysissä tutkijat korostavat ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen tavoitteita tutkimus- ja innovaatiopolitiikan uutta visiota laadittaessa.
TKI-politiikassa tulisi nyt keskustella keinoista ja tavoitteista
Tutkimus- ja innovaatiopolitiikan painoarvo on kasvanut vauraissa maissa 2020-luvun alussa. Myös Suomessa on tapahtunut tutkimus- ja innovaatiopolitiikan korjausliike heikomman 2010-luvun jälkeen. Tätä heijastelee parlamentaarinen yhteisymmärrys tutkimus- ja kehittämismenojen nostamisesta 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta sekä uusi T&K-rahoituslaki.
Teollisuuden palkansaajien Edistys-analyysissä väitöskirjatutkija, YTM Antti Alaja ja yhteiskuntatieteiden kunniatohtori, VTM Tarmo Lemola käyvät läpi tutkimus- ja innovaatiopolitiikan historiaa, uusia painotuksia sekä keskeisiä haasteita.
Alaja ja Lemola katsovat, että keskustelua tulisi seuraavaksi laajentaa laadullisempaan, sisällöllisempään ja periaatteellisempaan pohdintaan tutkimus- ja innovaatiopolitiikan tavoitteista ja keinoista. Seuraavaksi painopisteeksi Alaja ja Lemola nostavat tutkimus- ja innovaatiopolitiikan sovittamisen yhteen ilmastopolitiikan ja kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa.
Alaja ja Lemola linjaavat, että Suomessa on pikaisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin kansallisen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan vision ja strategian laatimiseksi ja pääministerin puheenjohtaman tutkimus- ja innovaationeuvoston aseman vahvistamiseksi.
”Tutkimus- ja innovaationeuvoston pitäisi laatia kattava katsaus tutkimus- ja innovaatiopolitiikan yhteensovittamisesta kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa ensi vaalikaudella. Suomessa tulisi esimerkiksi suunnitella ja toteuttaa uusia haastelähtöisiä ja laajapohjaiseen yhteistyöhön haastavia tutkimus, teknologia- ja innovaatio-ohjelmia”, tutkijat esittävät.
Julkaisussa Alaja ja Lemola korostavat myös pääomasijoittamisen ja innovatiivisten julkisten hankintojen merkitystä tutkimus- ja innovaatiotoiminnalle.
Valtion innovaatiotuen painopisteen siirryttyä pääomasijoittamisen puolelle 2010-luvulla, valtion rooli pääomasijoitusmarkkinoilla kaipaa Alajan ja Lemolan mukaan selkeyttämistä. Heidän mukaansa pääomasijoittamista tulisi tarkastella selkeästi osana tutkimus- ja innovaatiopolitiikan kokonaisuutta.
Julkiset hankinnat ovat keskeinen väline innovaatiopolitiikan kysyntäpuolella ja siten julkisten hankintojen merkitystä tki-politiikkatoimien kokonaisuudessa tulisi vahvistaa. Jos Suomi haluaa saavuttaa tavoitteensa hiilineutraalisuudesta vuoteen 2035 mennessä, tulisi julkisia hankintoihin sijoitettavia varoja valjastaa selkeästi ilmastoystävällisten ratkaisujen löytämiseen, tutkijat esittävät.
Edistys-analyysi Minne menet tutkimus- ja innovaatiopolitiikka? julkaistiin torstaina 9.3.2023. Tilaisuudessa raportin kirjoittajat Antti Alaja ja Tarmo Lemola esittelivät julkaisun. Paneelikeskusteluun osallistuivat Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka, johtaja Ulla Heinonen Elinkeinoelämän keskusjärjestö EK:sta, Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren, ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Kai Mykkänen. SAK:n elinkeinoasioiden päällikkö Lauri Muranen juonsi paneelin.
Lisätietoja:
Pääsihteeri Merja Jutila Roon, 050 325 4427, merja.jutila-roon@tpry.fi
Antti Alaja, 040 195 2041, antti.alaja@helsinki.fi
Tarmo Lemola, tarmo.lemola@gmail.com
Facebook kommentointi