Teollisuuden palkansaajat TP: Soininvaaran raportti vähättelee työterveyden ja -turvallisuuden merkitystä

Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen toiminnan on oltava kustannustehokasta ja työelämän tarpeet huomioivaa. Myös niiden keskinäistä roolia ja tehtäviä sekä mahdollista tarvetta toiminnan yhdistämiseen voidaan selvittää. Päätökset näiden organisaatioiden tulevaisuudesta eivät kuitenkaan voi perustua Soininvaaran selvitykseen, jossa jo lähtökohtaisesti käsitys työterveydestä ja työturvallisuudesta on kovin hatara ja yksipuolinen.

Teollisuuden palkansaajat TP: Soininvaaran raportti vähättelee työterveyden ja -turvallisuuden merkitystä

Selvitysmies Osmo Soininvaara luovutti 18.1.2017 sosiaali- ja terveysministeriön tilaaman selvitysraportin ”Hallinnonalan laitosten tehtävät ja rakenteet sote-uudistuksen ja maakuntauudistuksen tehtävien toteuttamiseksi”.

Raportissa paneudutaan erityisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) uudistamiseen. Osana selvitystä Soininvaara esittää Työterveyslaitoksen siirtämistä selkeämmin työmarkkinajärjestöjen hallintaan ja myös taloudelliselle vastuulle. Jos tämä järjestely toteutuisi, ei Työturvallisuuskeskuksen olemassaololle löytyisi perusteita.

Teollisuuden Palkansaajat toteaa, että niin Työterveyslaitoksen kuin Työturvallisuuskeskuksen toimintaa on jatkuvasti kehitettävä. Niiden toiminnan on oltava kustannustehokasta ja työelämän tarpeet huomioivaa. Myös niiden keskinäistä roolia ja tehtäviä sekä mahdollista tarvetta toiminnan yhdistämiseen voidaan selvittää. Päätökset näiden organisaatioiden tulevaisuudesta eivät kuitenkaan voi perustua Soininvaaran selvitykseen, jossa jo lähtökohtaisesti käsitys työterveydestä ja työturvallisuudesta on kovin hatara ja yksipuolinen.

Soininvaaran selvityksessä ei selvästikään ole ymmärretty Työturvallisuuskeskuksen merkittävää roolia työmarkkinajärjestöjen yhteisenä toimintafoorumina, johon osallistuu laaja joukko ihmisiä työpaikoilta ja järjestöistä. Se on toimiva yhteisö – ei vain työmarkkinajärjestöjen hallinnoima organisaatio.

Myös Työterveyslaitoksen toimintaan ja merkitykseen Suomen työpaikkojen työterveyden ja -turvallisuuden tutkijana ja kehittäjänä on selvityksessä perehdytty riittämättömästi. Mikäli Työterveyslaitoksen tai Työturvallisuuskeskuksen osalta muutoksia selvitetään, tulee työmarkkinajärjestöjen olla tässä vahvasti mukana.

Raportissa väitetään, että työkyvyttömyyden aiheuttajat ovat yhä harvemmin työperäisiä. Se antaisi perusteen väittää, että työterveyden tutkimukseen ei juurikaan tarvittaisi resursseja. Tämä ei pidä paikkaansa. Työelämä tuottaa nyt ja tulevaisuudessa erilaisia terveys- ja turvallisuusriskejä.

Monet tekijät, muun muassa robotisaatio, digitalisaatio, uudet materiaalit, kiertotalous, monimuotoiset työsuhteet ja verkostomaiset toimintatavat, muuttavat työelämää. Tarvitaan hyvää työelämän ja työterveyden tutkimusta, jotta voidaan ennakoida riskejä. Suomi ei ole niin köyhä maa, että sen pitäisi jäädä työterveyden ja työelämän tutkimuksen osalta vain ulkomaisen tutkimuksen seuraajaksi.

Suomessa tilastoitiin vuonna 2015 yli 100 000 työpaikkatapaturmaa, joka merkitsee noin 2 prosentin kasvua edellisvuoteen. Myös kuolemaan johtaneiden tapaturmien määrä kasvoi. Ammattitauteja ja ammattitautiepäilyjä oli Työterveyslaitoksen tilaston mukaan vuonna 2013 noin 5000.

Vuonna 2015 työeläkejärjestelmästä sai työkyvyttömyyseläkettä 161 100 ihmistä. Näistä moniin on varmasti syytekijänä kokonaan tai osittain työelämän altisteet. Tehtävää riittää ja resursseja tarvitaan. Työterveys tai työkyky ei ole vain taloudellinen vaan ennen kaikkea inhimillinen asia.

Lisätietoja: Kari Mäkelä

TP:n työympäristötyöryhmän puheenjohtaja p. 050 303 9271

 


Facebook kommentointi