Suomi tarvitsee teollisuuteen huippuosaajia

Helsingin Sanomat julkaisi merkillisen mielipidekirjoituksen 8.5., jossa väitettiin monia asioita suomalaisista teollisuustuotteista ja -työstä. Toni Teerimäen kirjoituksesta saa kokonaistilanteesta varsin vääristyneen kuvan, ja koska kyseessä on yksi Suomen laajalevikkisimmistä medioista, on hyvä korjata kirjoituksessa vilisseitä virheitä.

TIEDOTE 9.5.2016

Suomi tarvitsee teollisuuteen huippuosaajia

Helsingin Sanomat julkaisi merkillisen mielipidekirjoituksen 8.5., jossa väitettiin monia asioita suomalaisista teollisuustuotteista ja -työstä. Toni Teerimäen kirjoituksesta saa kokonaistilanteesta varsin vääristyneen kuvan, ja koska kyseessä on yksi Suomen laajalevikkisimmistä medioista, on hyvä korjata kirjoituksessa vilisseitä virheitä.

Suomalaisen teollisuusyrityksen henkilöstökulujen osuus on vain noin 15 % koko kustannusrakenteesta. Loppu 85 % koostuu mm. raaka-aine-, tuotanto-, logistiikka- ja energiakustannuksista. Teollisuustuotteen vähittäishintaan kohdistuu lisäksi edellä mainittuja suurempina kuluina jakelu-, tukku- ja vähittäismyynnin katteet. Vain murto-osa tuotteen vähittäishinnasta kohdistuu työntekijän tuntipalkkaan.  Näin on kohtuutonta väittää, että yksittäisen kynsiharjan vähittäishinta olisi riippuvainen teollisuustyöntekijän (tunti)palkasta.

Kirjoituksessa väitettiin myös suomalaisten työntekijöiden palkkojen olevan suuria. Katsaus mm. Suomen pankin ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tilastoihin paljastaa suomalaisen työntekijän olevan edullisempi kuin Ruotsissa ja Tanskassa sekä samaa tasoa saksalaisen kanssa. Jos vertailu laajennetaan koskemaan toimihenkilöitä ja asiantuntijatehtäviä, erot muihin maihin kasvavat edelleen. Kilpailussa osaavasta työvoimasta meidän tulisi pikemminkin pyrkiä erojen tasoittamiseen kuin kasvattamiseen.

Pitkällä tähtäimellä teollisuutemme kilpailukyvyn kasvu tarvitsee tuekseen tutkimusta ja tuotekehitystä, investointeja ja työntekijöiden jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Kynsiharjojen sijaan meidän tulee karrikoidusti sanottuna tehdä seuraavan sukupolven robotisoituja kynsiharjoja, jotka ovat yhteydessä muuhun maailmaan teollisen internetin kautta. Tämä onnistuu panostamalla mainittuihin kohteisiin, mutta se ei onnistu leikkaamalla ja supistamalla.

Lopuksi ei voi kuin ihmetellä maassamme esiintyvää halua ylläpitää negatiivisuuden kierrettä ja omaan jalkaan ampumista. Mielipidekirjoittaja haluaa meidän kaikkien tinkivän ”omista eduistamme”, joka on helppo ja populistinen väite. Kyse on pikemminkin siitä, pystymmekö kehittymään ja pitämään paikkamme globaalien tuottajamarkkinoiden korkealaatuisten, huippuosaamista vaativien tuotteiden valmistajamaana vai luisummeko alaspäin kohti halpatuotantoa ja huonoa laatua. Koska se talouden supistamisesta ja näivettymisestä väistämättä seuraa.

 

Ismo Kokko

pääsihteeri

Teollisuuden palkansaajat TP ry


Facebook kommentointi