Digitalisaatiota ihmisten ehdoilla

Pohjoismaisten yhteiskuntien vahvuus globaalissa kilpailussa on korkeasti koulutettu ja osaava työvoima. Jos tästä valtista halutaan pitää kiinni, vaatii se yhteiskunnilta tulevaisuusorientoitunutta koulutus-, osaamis- ja innovaatiopolitiikkaa koko Pohjolassa.

Hehkulampun keksimisellä oli kauaskantoisia seurauksia aikanaan vaikutusvaltaiselle kynttilänvalajien ammattikunnalle. Uuden teknologian käyttöönottoa kiivaskaan vastustus ei pystynyt estämään. Keinovalon ominaisuudet kynttilöihin verrattuna olivat tietenkin ylivertaiset. Rajaton valaistus mahdollisti työskentelyn milloin ja missä vain.

1800-luvun alkupuoliskon kynttilänvalajien ahdinkoa tuskin silti lievitti tietoisuus siitä, että keinovalo siivittäisi nopeasti työn kokonaistuottavuuden hurjaan kasvuun. Hyödyt tuottavuuden kasvusta näkyivät aikanaan myös työntekijöiden taloudellisen tilanteen paranemisena. Tämä edellytti kuitenkin uuden luokkatietoisuuden synnyttämistä, jonka puitteissa työntekijät alkoivat järjestäytyneesti ajaa toimeentulonsa ja työehtojensa parantamista.

Vastaavia työn ja työelämän mullistuksia on sittemmin tapahtunut useasti. Ensimmäisen teollisen vallankumouksen jälkeen seuraava jättiuudistus oli liukuhihnatyön esiinmarssi 1900-luvun alussa. Kolmantena teollisena vallankumouksena pidetään 1970-luvun automatisaatiota. Yhteistä kaikille uudistuksille on ollut, että vanhoja työtehtäviä on kadonnut, mutta samalla työn parantunut tuottavuus on luonut myös uutta työtä.

Kaikki teknologiset uudistukset ovat pitkällä aikavälillä kiistatta lisänneet maailman hyvinvointia. Murrosvaiheessa hyödyt tuottavuuden kasvusta ovat usein jakautuneet epätasa-arvoisesti. Uusien tuotantovälineiden omistajat ja teknologiakehityksen edelläkävijät ovat vaurastuneet suunnattomasti. Suhteelliset erot maailman rikkaimpien ja köyhimpien välillä ovat kasvaneet.

Tänään olemme neljännen teollisen vallankumouksen kynnyksellä. Digitalisaatio, robotiikka, virtuaalitodellisuus ja tekoäly ovat vasta pintaraapaisuja siitä, mitä tieto- ja informaatioteknologian täysimääräinen käyttöönotto tarkoittaa ihmiskunnalle. On selvää, että useat ammattiryhmät joutuvat kokemaan 1800-luvun kynttilänvalajien kohtalon.

Ammattiyhdistysliikkeellä on jälleen oma vastuunsa siitä, miten murroksen keskellä rakennetaan siltaa uuteen työhön. Tähän haasteeseen vastatakseen Pohjoismaiden teollisuustekijöiden kattojärjestö NordicIn on käynnistänyt hankkeen, jonka tavoitteena on luoda strateginen askelmerkistö Pohjolan ay-liikkeelle digitalisaatioon liittyen. Miten teknologista kehitystä voidaan johtaa ja suunnata niin, että tasapainoinen ja solidaarinen yhteiskuntakehitys voidaan turvata myös tulevaisuudessa?

Ilmeinen vastaus löytyy koulutuksesta, osaamisesta ja innovaatioista. Kun työ ja työtehtävät muuttuvat, on työntekijöiden kyettävä päivittämään osaamistaan jatkuvasti. Siksi erityisesti aikuiskoulutukseen on lisättävä resursseja. Yhtä lailla tärkeitä ovat satsaukset työntekijöiden muunto- ja täydennyskoulutukseen. Teknologisen kehityksen myötä yhä useampi joutuu elämänsä aikana kouluttautumaan uuteen ammattiin.

Elinikäinen oppiminen ei voi olla kuitenkaan vain yksilöiden itsensä vastuulla. Yhteiskunnan on pidettävä huoli koko koulutusjärjestelmän kyvystä vastata lisääntyneeseen kouluttautumistarpeeseen ja yritysten on tuettava työntekijöiden osaamisen kehittämistä.

Toisaalta edellytykset elinikäiselle oppimiselle ja kouluttautumiselle rakennetaan jo nuoruudessa. Kaikki kansainväliset tutkimukset osoittavat, että mitä pidempään nuoret jatkavat koulussa, sitä parempi heidän työllisyyteensä ja tulotasonsa tulevaisuudessa on. Oppivelvollisuusiän pidentäminen koskemaan perusopetuksen lisäksi toisen asteen opintoja vahvistaisi merkittävästi nuortemme työllisyysnäkymiä ja valmiuksia jatkaa opintojen parissa koko elämän ajan.

Sekä perusopetuksessa että toisella asteella on samalla luotava pohja uusien teknologioiden omaksumiselle. Opetussuunnitelmissa on paremmin otettava huomioon lähitulevaisuuden työelämätarpeet. Perusohjelmointitaitojen, virtuaalitodellisuuden tai tekoälyn kanssa on päästävä tekemiseen heti opintaipaleen alussa. Digitaalisten oppimisympäristöjen kehittäminen on tässä avainasemassa.

Pohjoismaisten yhteiskuntien vahvuus globaalissa kilpailussa on korkeasti koulutettu ja osaava työvoima. Jos tästä valtista halutaan pitää kiinni, vaatii se yhteiskunnilta tulevaisuusorientoitunutta koulutus-, osaamis- ja innovaatiopolitiikkaa koko Pohjolassa. Pohjoismainen ammattiyhdistysliike haluaa omalta osaltaan tukea tämän tavoitteen toteutumista. Teknologinen kehitys on aina parantanut ihmisten elämää kunhan kehitystä johdetaan ihmisten – ei vain talouden – ehdoilla.

Matti Hirvola
Kirjoittaja on Teollisuuden palkansaajien pääsihteeri

Hirvola Matti

Matti Hirvola

FM Matti Hirvola on Teollisuuden Palkansaajien uusi pääsihteeri. Hän on työskennellyt pitkään eri tehtävissä suomalaisessa työväenliikkeessä.

@Hirvola

Facebook kommentointi