Suomen taloutta on viime vuodet kannatellut nimenomaan yksityinen kulutus, josta valtaosan muodostaa noin 2,2 miljoonan palkansaajan ostovoima. Jos meillä luovuttaisiin yleisestä palkkojen minimivaatimustasosta ja palkat lähtisivät vapaasti eriytymään, kuvitelkaa mitä se tekisi ostovoimalle koko Suomen mittakaavassa. Millä pienyritykset saisivat pidettyä kiinni asiakkaistaan, jos tavallisten ihmisten ostovoima kehittyisi negatiivisesti? Kuinka monta kukkakauppaa, parturia tai ravintolaa kärsisi ostovoiman potentiaalisesta laskusta.

Työehtosopimusten yleissitovuus on viime ajat ollut kovan keskustelun polttopisteessä. Yleissitovuudella tarkoitetaan työsopimuslaista tulevaa yleistä velvollisuutta noudattaa työehtosopimusta. Myös sellaisten yritysten osalta, jotka eivät ole järjestäytyneet sopimuksen solmineeseen, oman alansa, työnantajaliittoon. Tämän on sanottu synnyttävän palkkoihin jäykkyyttä ja synnyttävän mm. työttömyyttä, koska yritysten on noudatettava mm. minimipalkkamääräyksiä. Kovissa puheissa on ollut virtauksena moittia yleissitovuutta heti perkeleestä seuraavaksi pahaksi.

Kun asiaa tarkastelee vähän laajemmin, niin väitän yleissitovuuden olevan monen pienyrityksen – varsinkin palvelusektorin – toiminnan yksi keskeisistä edellytyksistä.

Suomen taloutta on viime vuodet kannatellut nimenomaan yksityinen kulutus, josta valtaosan muodostaa noin 2,2 miljoonan palkansaajan ostovoima. Jos meillä luovuttaisiin yleisestä palkkojen minimivaatimustasosta ja palkat lähtisivät vapaasti eriytymään, kuvitelkaa mitä se tekisi ostovoimalle koko Suomen mittakaavassa. Millä pienyritykset saisivat pidettyä kiinni asiakkaistaan, jos tavallisten ihmisten ostovoima kehittyisi negatiivisesti? Kuinka monta kukkakauppaa, parturia tai ravintolaa kärsisi ostovoiman potentiaalisesta laskusta.

Jos taas katsotaan teollisuuden puolelle, on Suomessa monella alalla kovin pienet ja ohuet markkinat. Niillä ei valitettavasti ole sellaista vapaata ja avointa kilpailua, joka johtaisi ”oikeaan” alihankinnan hintatasoon. Edessä olisi laskevien hintojen kierre, jossa kilpailtaisiin työntekijöiden palkoilla, joka puolestaan vaikeuttaisi muiden yritysten tilannetta edellä mainitulla tavalla. Hyötyjinä teollisuuden puolella olisivat suuret yritykset, joilla on jo muutoinkin mahdollisuudet kilpailuttaa tuotantonsa sijaintia globaalisti hinnalla.

Yleissitovuus on sen sijaan antanut pienille ja miksei myös keskikokoisille yrityksille mahdollisuuden kilpailla osaamisella ja liiketoiminnan joustavuudella. Tämä yksinkertaisesti siitä syystä, että jokainen alan yritys on samojen palkkakustannusten piirissä, eikä pienen tarjoajan tarvitse lähteä polkemaan hintoja, vaan voi kehittää omaa toimintaansa kohti erinomaisuutta omassa markkinasiivussaan.

Hypoteettisena esimerkkinä voi käyttää pientä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajaa ja sillä ainoana asiakkaana oma kunta – jatkossa maakunta. Mikä estää kuntaa vaatimasta vuosittaista viiden prosentin kustannussäästöä sopimuksen uusimisen edellytyksenä. Yrityksen kannalta kestävämpi tie on liiketoiminnan kehittäminen esimerkiksi satsaamalla uuteen teknologiaan kuin lähteä hintakilpailuun. Saman tilanteen edessä ovat olleet sekä Nokian alihankkijat että telakoiden pitkä alihankintaketju. He ovat joutuneet kehittämään kovassa kilpailutilanteessa toimintaansa, mutta epäkelvolta kilpailulta on vältytty. Yleissitovuus on auttanut pitämään hintatason elinkelpoisena, kunhan sitä on noudatettu ja valvottu.

Yleissitovuuden poistaminen pelaisi vain sellaisten yritysten pussiin, jotka jo nyt ovat suomesta irrallaan. Heille ei ole väliä suomalaisella ostovoimalla, julkisella taloudella tai kansalaisten hyvinvoinnilla. Meille muille sen sijaan on. Järjestelmää on jatkuvasti kehitettävä, mutta työnantajien aikanaan vaatimalla yleissitovuudella on yhä paikkansa. Samoin sen argumentit toimivat yhä.


Helenius Arto

Arto Helenius

OTK Arto Helenius työskentelee Metallityöväen Liiton edunvalvontayksikössä lakiasiain päällikkönä. Hän vastaa työoikeuden ja sosiaalioikeuden alaan liittyvien edunvalvontatehtävien kehittämisestä. Hän toimii myös valtakunnallisen Työmarkkinalakimiesten yhdistyksen TYLY ry:n puheenjohtajana.


Facebook kommentointi