Yhteinen sosiaalisen todellisuuden näkymä on pohjannut kolmikannan osapuolten keskinäiseen luottamukseen ja kunnioitukseen. Aika ajoin kolmikannan luottamus on kuitenkin ollut koetuksella, kun joku osapuolista on pyrkinyt yksipuolisesti määrittelemään ratkaisujen sisällöt.

Suomalaisen sopimusyhteiskunnan perusteet valettiin tasan 78 vuotta sitten 23.1.1940, kun maamme työnantajat tunnustivat työntekijöiden etujärjestöt sopimusosapuoleksi. Tammikuun kihlaukseksi nimetty yhteisymmärrys on sittemmin määrittänyt sopimista suomalaisten työehdoista ja palkoista.

Sotavuosien jälkeen tämä työntekijöiden ja työnantajien sopimuskehikko alkoi saada kolmikantaisia elementtejä, kun valtiovalta otti vähitellen entistä aktiivisempaa roolia työmarkkinakysymysten ratkaisussa. Vastineeksi osallistumisestaan työmarkkinakysymysten käsittelyyn valtiovalta toi yhteiseen pöytään osan sosiaalipolitiikan päätöksentekoaan.

Osana kolmikantaista sopimus- ja neuvottelujärjestelmää on vuosikymmenten kuluessa sovittu tuhansista suomalaisia koskevista sosiaalipolitiikan ratkaisuista. Palkkojen ja työehtojen lisäksi kolmikannan neuvottelupöydässä ovat agendalla olleet erityisesti eläkepolitiikan linjaukset sekä ansiosidonnaisen sosiaaliturvan kehittäminen.

Kun kolmikannan toimijat ovat jakaneet toteutettavan talouspolitiikan tavoitteet ja yhteisen sosiaalisen todellisuuden käsityksen, ovat sopimusyhteiskunnan puitteissa saavutetut ratkaisut olleet kiistatta Suomelle eduksi. Valtiovalta on neuvottelupöydässä varmistanut tasapainoisen ja solidaarisen yhteiskuntakehityksen. Samalla työrauha on taannut edellytykset kannattavalle ja ennustettavalle elinkeinotoiminnalle sekä tuottavuuden kasvulle, jotka ovat sitten siivittäneet palkansaajien ostovoiman nousua.

Yhteinen sosiaalisen todellisuuden näkymä on pohjannut kolmikannan osapuolten keskinäiseen luottamukseen ja kunnioitukseen. Aika ajoin kolmikannan luottamus on kuitenkin ollut koetuksella, kun joku osapuolista on pyrkinyt yksipuolisesti määrittelemään ratkaisujen sisällöt.

Kuluneella hallituskaudella näitä vaaran paikkoja on ollut jo valitettavan monta. Keväällä 2015 muodostettu Sipilän hallitus otti heti kautensa alussa etäisyyttä kolmikantaiseen sopimisen kulttuuriin esittelemällään pakottavalla lainsäädännöllä, jolla suomalaisten työehtoja olisi lakiteitse muutettu työnantajia suosivaan suuntaan.

Kiihkeän työmarkkinamyllerryksen päätteeksi kesällä 2016 solmittu kilpailukykysopimus lopulta paalutti, että sopimusyhteiskunnan toimintaperiaatteista saatettiin pitää kiinni. Ratkaisu oli työntekijöille eurooppalaisessakin mittakaavassa erittäin raskas, sillä osana sopimusta sovittiin huomattavasta kustannusten siirrosta työnantajilta työntekijöiden kannattevaksi.

Palkansaajien näkökulmasta sopimuksessa keskeistä oli Sipilän hallituksen lupaus, että jatkossa hallitus kunnioittaisi kolmikantaista valmisteluperiaatetta työhön ja työelämään liittyvien kysymysten päätöksenteossa. Kuitenkin jo pian sopimuksen hyväksymisen jälkeen hallitus lähti jälleen omille teilleen työttömyysturvan uudistamisessa niin sanotun aktiivimallin mukaisesti.

Suomalaiselle sopimusyhteiskunnalle tällaiset irtiotot ovat myrkkyä. Aktiivimallin edistämisellä hallitus on uudelleen sohaissut hitaasti palautuvaa luottamusta työmarkkinoilla. Luottamusta eivät ole lisänneet myöskään yhä jatkuvat puheet työehtosopimusten yleissitovuuden purkamisesta. Samalla työmarkkinakysymysten maltillinen ratkaisu ja tasa-arvoinen yhteiskuntakehitys ovat vaarantuneet.

Tammikuun kihlauksen henkeä olisi viimein syytä opiskella vakavasti Sipilän hallituksessa. Sopimuksista on pidettävä kiinni. Suomen saattaminen kestävästi taloudelliselle nousu-uralle ei onnistu vastakkainasettelua kärjistämällä. Ainoa tie on luottamuksen vahvistaminen ja osapuolten keskinäisen kunnioituksen vaaliminen. Tähän kuvaan eivät saneluratkaisut istu.

Matti Hirvola
Kirjoittaja on Teollisuuden Palkansaajat ry:n uusi pääsihteeri


Hirvola Matti

Matti Hirvola

FM Matti Hirvola on Teollisuuden Palkansaajien uusi pääsihteeri. Hän on työskennellyt pitkään eri tehtävissä suomalaisessa työväenliikkeessä.

@Hirvola

Facebook kommentointi