Live Oy:n tulee ensinnäkin toimia vähittäismyyjänä kuluttajan suuntaan ja toiseksi yhtiöjärjestykseen tulee erikseen kirjata, että se investoi käyttömaksuista saamansa voiton takaisin tieverkkoon. Se on samalla ainoa keino varmistaa, että yhtiö investoi tasapuolisesti koko tieverkkoon, eikä vain vilkkaasti liikennöityihin pääväyliin.

Eilen 19.1. julkistettiin odotettu Liikenne- ja viestintäministeriön liikenneverkkoyhtiötä koskeva selvitystyö. Selvityksen mukaan Suomeen tulisi perustaa erityisyhtiö hoitamaan tieverkon rahoitusta, kunnossapitoa ja investointeja. Kuten kaikki tiedämme, raporttia esitellyt liikenneministeri Anne Berner on siitä lähtien ollut vuorokauden ajan poliittisen myrskyn silmässä, jossa omatkaan puoluetoverit eivät häntä ainakaan kovin ylitsevuotavasti tue. Hallituskumppanitkin Kokoomus ja Perussuomalaiset suhtautuvat esitykseen kriittisesti tai ainakin suurella varauksella, joten jo tässä vaiheessa on hyvin epävarmaa, onko yhtiösuunnitelmalla elämisen mahdollisuuksia.

Tosiasia kuitenkin on, että tieverkko kaipaa kipeästi kunnostamista ja investointeja. Ministeriön arvioima korjausvelka on tällä hetkellä noin 2,5mrd€ ja valtion budjetissa tieverkkoon käytetään vuosittain 1,9mrd€. Yksinkertainen matematiikka osoittaa panostusten olevan riittämättömiä ja odotettavissa on korjausvelan kasvu ja teiden vielä huonompi kunto.

Suomalaisen teollisuuden ja kuljetuksen kannalta tilanne on kestämätön. Suomalaiset tiet alkavat olla vaarallisen huonossa kunnossa. Se on ensinnäkin vaarallista teillä liikkujille ja toiseksi se haittaa liiketoimintaa ja syö näin viime kädessä myös työpaikkoja. Puhumattakaan yksityisautoilijoille aiheutuvista haitoista. Tämä tosiasian soisikin olevan keskiössä, kun keskustelua vaihtoehdoista ja jatkotyöstämisestä käydään.

Itselleni ei selvitystyön tuloksia kuunnellessa vielä auennut miten Live Oy ja jatkossa sen päälle tulevat operaattoriyhtiöt saavat tiet parempaa kuntoon. Varsinkin kuluttajarajapinnan yhtiöiksi kaavailluiden vakuutus- ja teleoperaattoreiden motiivina on luonnollisesti oman liiketoiminnan kehittäminen ja tienkäyttöoikeuden paketointi osaksi vakuutuksia tai puhelinliittymää. Teiden korjausta se ei kuitenkaan maksimoi. Näin on vaikea ymmärtää mihin kolmannen kerroksen muodostavia yhtiöitä ylipäätään tarvitaan. Miksi Live Oy ei itse myisi käyttöaikaa, kun esimerkiksi liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kykenee palvelemaan hallinnoimaan eri liikenteen muotoja käytännössä täysin digitaalisesti?

Jos yhtiö ylipäätään perustetaan, pitäisi Live Oy:n ensinnä toimia vähittäismyyjänä kuluttajan suuntaan ja toiseksi yhtiöjärjestykseen tulee erikseen kirjata, että se investoi käyttömaksuista saamansa voiton takaisin tieverkkoon. Se on samalla ainoa keino varmistaa, että yhtiö investoi tasapuolisesti koko tieverkkoon, eikä vain vilkkaasti liikennöityihin pääväyliin. Näin se ei osakeyhtiölain ensisijaisen tarkoituksen mukaisesti maksimoisi omistajien saamaa voittoa, vaan suomalaisen tieverkon kuntoa. Sekin on osakeyhtiölain mukaan täysin mahdollista ja antaa ministeri Bernerinkin peräänkuuluttaman varteenotettavan vaihtoehdon päästä tavoitteeseen.

Tärkeintä on, että alkuperäistä tavoitetta ei haudata poliittiseen keskusteluun, vaan tieverkon sekä muun väyläverkon kehno tila ja korjaaminen säilyvät keskiössä ja ne ratkaisut haetaan, jolla tilanne saadaan korjattua. Se on yksittäisten suomalaisten ja elinkeinoelämänkin etu. 


Kokko Ismo

Ismo Kokko

Ismo Kokko on Teollisuuden palkansaajien pääsihteeri. Hänen tehtävänään on vaikuttaa suomalaisen teollisuuden hyvinvointiin, kasvun ja työpaikkojen luomiseksi. Kokko on koulutukseltaan tradenomi ja kauppatieteen maisteri.

@kokkoismo

Facebook kommentointi