Teollisuuden palkansaajilla – muiden mukana – on runsaasti odotuksia hallituskauden jälkimmäiselle puoliskolle. Keskeiset odotukset liittyvät elinkeino- ja teollisuuspolitiikkaan, jotka ovat valitettavasti jääneet näkemyksemme mukaan tähän saakka lapsipuolen asemaan. Kun talous- ja eritoten vienti on alkanut piristymään, on ensiarvoisen tärkeää, että maastamme löytyy kansallisen tason strategista ajattelua.

Hallituksen pitkään odotettu puoliväliriihi valmistui eilen. Tiedotustilaisuus pidettiin myöhään illalla ja nopeimmat jakoivat näkemyksiään sosiaalisessa mediassa jo eilisen vuorokauden puolella. Ensimmäinen oma ajatus melko myöhään illalla oli, että säästäväisyyttään kovasti tapetilla pitänyt hallitus on päättänyt jakaa melkoisen paljon rahaa erilaisiin kohteisiin. Olisiko niin, että kuntavaalien vaikeudet ovat sittenkin käyneet liian vaikeiksi, ja jo tässä vaiheessa ryhdytään valmistautumaan seuraavia eduskuntavaaleja varten? Vaalithan voivat olla perussuomalaisten mahdollisen lähdön myötä lähempänä kuin uskommekaan.

Teollisuuden palkansaajilla – muiden mukana – on runsaasti odotuksia hallituskauden jälkimmäiselle puoliskolle. Keskeiset odotukset liittyvät elinkeino- ja teollisuuspolitiikkaan, jotka ovat valitettavasti jääneet näkemyksemme mukaan tähän saakka lapsipuolen asemaan. Kun talous- ja eritoten vienti on alkanut piristymään, on ensiarvoisen tärkeää, että maastamme löytyy kansallisen tason strategista ajattelua. Tähän huutoon hallitus aikoo vastata panostamalla huippututkimukseen ja tutkimuksen vaikuttavuuteen. Tekesille ja Suomen Akatemialle osoitetaan lisärahoitusta yhteensä 120 miljoonaa euroa vuosille 2018 ja 2019. Tällä paikataan aikaisempia leikkauksia, joita on valitettavasti tehty jo vuosikymmenen alusta lähtien.

Positiivisuudella täytyy tervehtiä elinkeinoministeriön hallinnonalalla käynnistettävää tekoälyohjelmaa. TP on jo pitkään peräänkuuluttanut strategista teollisuuspoliittista ajattelua ja ohjelmaa, joka kokoaisi eri sidosryhmät pohtimaan teollisuutemme vahvuuksia sekä valmistelisi pitkän tähtäimen toimenpideohjelman kokonaiskilpailukykymme parantamiseksi. Tähän ei vielä aivan päästy, mutta alkava tekoälyohjelma on hyvä alku. Siinä yhdistyy halu päästä kilpailijamaiden edelle sekä nostaa tekoäly ja robotiikka suomalaisyritysten menestystekijäksi. Toimenpideohjelmaan on määrä ottaa tarvittavat muutokset mm. lainsäädännössä, rahoituksessa ja yhteistyörakenteissa.

Hallituksen orastava teollisuuspoliittinen ote näkyy myös varojen lisäämisessä Varsinais-Suomen teollisuuden työvoimatarpeen tukemisessa. Vuoden ensimmäisessä lisäbudjetissa on määrä kasvattaa varoja työvoiman kouluttamiseen ja saatavuuteen.

Hallitus antoi isossa kuvassa periksi

Hallitus kertoo eilisessä tiedotteessaan pitävänsä kiinni julkisen talouden pitkän aikavälin tasapainotavoitteesta. Hallituskauden alussa ilmoitettu 10 miljardin euron säästötavoite on voimassa. Mainitut miljardit saadaan kasaan 4 miljardin euron säästöillä, 4 miljardin euron reformeilla ja 2 miljardin työllisyyttä ja kasvua vauhdittavilla toimilla. Työllisyystavoitteeseen (72%) ei olla pääsemässä, sillä mm. satsaukset työvoimapalveluihin ovat olleet liian vaatimattomia. Siitä huolimatta, että niitä nyt lisätään 25 miljoonalla eurolla.

Moni meistä on säästötavoitteesta sinänsä samaa mieltä. Liian pitkään ei voida elää epätasapainotilanteessa ja odottaa kaiken pysyvän entisellään. Hallituksen puoliväliriihen tiedotteesta ei löydy konkreettisia toimenpiteitä, miten tasapainotilanteeseen aiotaan päästä. Sen sijaan siellä todetaan, että kuntatalouden lainakanta kasvaa, eikä valtion menot myöskään ole pienenemään päin. Tulorahoitus on rakennettu optimismin varaan.

Nyt näyttääkin siltä, että ”Suomen kuntoon” laittamisen projektissa kovimman hinnan ovat maksaneet tähän saakka palkansaajat. Eritoten julkisen sektorin palkansaajat. Hallituskauden ensimmäisen puoliskon hallitus käytti parikymmentävuotta sitten kehiteltyjen työmarkkinareformien läpivientiin ja kilpailukykysopimuksen aikaansaamiseen. Tasapaino- ja työllisyystavoitteen karatessa tulee väkisin mieleen, onko palkansaajien vastuunkanto ollut turhaa ja onko tavoitteita käytetty keppihevosena ideologisten tavoitteiden ajamisessa.


Kokko Ismo

Ismo Kokko

Ismo Kokko on Teollisuuden palkansaajien pääsihteeri. Hänen tehtävänään on vaikuttaa suomalaisen teollisuuden hyvinvointiin, kasvun ja työpaikkojen luomiseksi. Kokko on koulutukseltaan tradenomi ja kauppatieteen maisteri.

@kokkoismo

Facebook kommentointi